Ilmaston lämpeneminen muuttaa Itämerta ja vaikuttaa monin tavoin vedenalaiseen luontoon. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kiihdyttävät myös meren rehevöitymistä entisestään. Ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät jo Itämeressä. Jääpeitteinen aika on lyhentynyt, ja entistä pienempi osa Itämerestä saa jääpeitteen talvisin. Meren pintavesi on makeampaa kuin ennen, ja meriveden lämpöennätykset paukkuvat rikki niin meren pinnalla kuin pohjan syvänteissäkin.

Itämeren luonto muuttuu

Ilmastonmuutoksen seurauksena sademäärän ennustetaan kasvavan. Kun makean veden virtaus Itämereen lisääntyy, suolaista vettä vaativat merilajit ovat ahdingossa. Mereisten lajien elinalueiden onkin ennustettu kutistuvan. Itämeren rannikon eliöyhteisöjen avainlajit rakkohauru, meriajokas ja sinisimpukka ovat kaikki alun perin kotoisin valtamerestä, ja ilmastonmuutoksen seurauksena niiden tulevaisuus pohjoisella Itämerellä on uhattuna.

Myös meriveden lämpeneminen muuttaa Itämeren ravintoketjuja ja vaikuttaa monin tavoin koko vedenalaiseen luontoon. Osa Itämeren olosuhteisiin sopeutuneista, pohjoisista lajeista ei pysty sopeutumaan nopeasti etenevään muutokseen. Tulevaisuudessa eteläisten vieraslajien on entistä helpompi kotiutua Itämereen, ja jotkin tulokkaista voivat olla uhka meremme alkuperäisille lajeille. Lajiston köyhtyminen heikentää meriluonnon kykyä sopeutua ilmaston lämpenemisen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Ilmastonmuutos lisää rehevöitymistä

Lisääntyvä sateisuus ja leudot, lumipeitteettömät talvet lisäävät valumia ja ravinnekuormitusta maalta Itämereen, jolloin meren rehevöityminen kiihtyy. Ilmaston lämmetessä myös merivesi lämpenee, mikä hyödyttää sinilevien kasvua. Lämpimämpi vesi lisää hapenkulutusta meressä, mikä voi entisestään pahentaa pohjien happikatoa, jolloin hapettomilta pohjilta vapautuu lisää ravinteita levien käyttöön.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista ovat hyötyneet lajit, joille meren rehevöityminen ei ole suuri haitta. Rannikkovesissä esimerkiksi särkikalat ovat runsastuneet, ja myös kuha viihtyy sameissa, lämpimissä vesissä. Sen sijaan puhdasta ja viileää vettä kaipaavat lajit, kuten lohi ja siika, kärsivät sekä rehevöitymisen että ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista muutoksista meressä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen auttaa Itämerta

Pieni ja matala Itämeri on erityisen altis kuormitukselle ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Vähävetinen Itämeri on ainutlaatuinen, kylmä ja pohjoinen murtovesimeri, jonka luonto on herkkää ja haavoittuvaista. Ilmaston lämpeneminen ja rehevöityminen ovat jo muuttaneet Itämerta, ja meren asukkaat ovat kovilla nopeaan muutokseen sopeutumisessa. Monimuotoinen, terve eliöyhteisö on kuitenkin vastustuskykyisempi tulevia ympäristönmuutoksia vastaan, ja siksi suojelu kannattaa.

Ilmastonmuutosta torjumalla voidaan samalla auttaa Itämerta ja hidastaa ilmastonmuutoksesta aiheutuvia seurauksia meriluonnolle ja meren tilaan.

Mitä me teemme?

Vähennetään rehevöitymistä koko Itämeren valuma-alueella
Tietoa Itämerestä

Edistetään Itämeri-tietoisuutta kouluissa ympäristökasvatuksen keinoin yhteistyössä Luonto-Liiton kanssa.
Ympäristökasvatus

Poistetaan Itämeressä jo olevaa fosforikuormaa hoitokalastamalla särkikalaa
Baltic Fish

Kierrätetään ruokokasvustoon sitoutuneita ravinteita rehevöityneistä rantavesistä maalle hyötykäyttöön
Rannikkoruokohanke

Levitetään tietoa tehokkaaksi vesiensuojelutoimeksi havaitusta peltojen kipsikäsittelystä koko Itämeren alueella
Gypsum Initiative

Vähennetään biokaasun tuotantoon liittyviä ravinnepäästöjä koko sen elinkaaren aikana ja edistetään biokaasun kestävyyttä vesiensuojelun näkökulmasta
Sustainable Biogas
Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu