15.06.2020

Annamari Arrakoski Engardt: Vauhtia vastatuulessakin

John Nurmisen Säätiön vuosikertomuksesta poimitussa tekstissä säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt tarkastelee kulunutta vuotta ja katsoo tulevaisuuteen.

Tänä vuonna lokimerkintäni on pitkä. Vuosi on ollut poikkeuksellinen, ja vaatinut aiempaa enemmän pohdintaa siitä, mikä on tämän säätiön paikka suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisessä yhteistyössä.

Ylsimme vuonna 2019 omaan ennätykseemme varainhankinnassa, kun saimme lahjoituksena yhteistyökumppaneilta ja yksityislahjoittajilta noin 2,5 miljoonaa euroa. Yksityisen tuen lisäksi julkiset rahoittajat kuten ympäristöministeriö ja EU ovat edelleen merkittäviä toimintamme rahoittajia. Viimeistä vuotta kuvaa ennätyksellinen kasvu: olemme lyhyessä ajassa käynnistäneet kymmenen uutta hanketta, ja säätiön henkilökunnan määrä on kasvanut lähes kahteenkymmeneen. Samalla olemme järjestäneet lukuisia tapahtumia ja tilaisuuksia ja osallistaneet satoja ihmisiä Itämeri-tekemiseen.

Meillä kaikilla on takanamme historiallinen kevät: maaliskuussa Suomeenkin saapunut koronapandemia pysäytti kertaheitolla koko yhteiskunnan. Myös me säätiössä olemme sopeutuneet ja reagoineet muuttuneisiin olosuhteisiin. Säätiön tarkoitus kestää aikaa, siksi emme voi olla riippuvaisia kvartaalitalouden heilahduksista emmekä yhdestä tai kahdesta kriisivuodesta. Pyrimme takaamaan vakavaraisuutemme niin, että meillä on mahdollisuus myrskytuulessakin nostaa katse horisonttiin ja jatkaa matkaa kohti päämääräämme. Uusien avausten ja kulttuuritekojen määrällä ja laadulla mitattuna meillä onkin takanamme vuosi ja kevät, jotka hakevat vertaistaan säätiön kohta 30-vuotisessa historiassa.

Mitattavat ja konkreettiset tulokset

Itämeren suojeluhankkeissamme fokusoimme edelleen Itämeren suurimpaan ongelmaan, rehevöitymiseen. Ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymisen oireita lämmittämällä merta ja lisäämällä valumia. Tämä vaarantaa meren monimuotoisuuden. Siksi me kiihdytämme vauhtia. Rehevöitymisen vähentämisessä me olemme liikkuneet suurimmasta kuormittajasta pienempään, ja siirtyneet uusiin projekteihin sitä mukaa, kun isoimmat ravinnepäästölähteet on saatu kuntoon. Laskemme fosforitonneja ja -kiloja, mutta kiinnitämme huomiota myös erilaisiin toimintamahdollisuuksiin, joilla voidaan ratkaista muitakin haasteita. Arvioimme, voisiko näitä ratkaisuja tai hankkeidemme toimintatapaa skaalata laajamittaiseksi toiminnaksi.

Kölinämme toimivat periaatteet ovat ennallaan. Ennen kuin aloitamme uuden hankkeen, arvioimme sitä tietyin kriteerein. Onko toimintamme tuloksellista? Meidän täytyy pystyä kertomaan, mitä lahjoitusrahalla saa ja mitä lisäarvoa tekemisemme tuo, minkä ongelman ratkaisemme. Onko toimi kohdennettu ja konkreettinen, ja voimmeko raportoida siitä konkreettiset tulokset? Monet Itämeren ongelmat ovat niin monitahoisia, että on turha yrittää tunnistaa temppua, jolla ne voitaisiin kaikki ratkaista yhtä aikaa.

Rajat ylittävä yhteistyö on olennainen osa toimintaamme. Itämeren visaisia ongelmia tulee ratkoa yhdessä. Yksi tärkeä osa meidän tekemistämme on syvä yhteistyö tutkimuslaitosten, yliopistojen – tutkijoiden ja tieteentekijöiden kanssa. Astuessamme uusille toimialoille olemme myös kohdanneet epäilystä ja kritiikkiä. Me kuitenkin perustamme toimintamme niin vahvasti tutkijayhteisön suosituksiin ja tuloksiin, että meidän on helppo mennä eteenpäin. Selkänojamme on tutkittu tieto eikä toimintaamme ohjaa muu kuin Itämeren etu.

Järjestimme viime vuonna kaksi Itämeri-vaalikeskustelutilaisuutta, sekä eduskuntavaalien että EU-vaalien yhteydessä ja tapasimme päättäjiä vaaliohjelmamme puitteissa. Meidän ja lukuisien muiden tahojen aktiivisen työn ansiosta peltojen kipsikäsittely otettiinkin mukaan valtion vesiensuojelun tehostamisohjelmaan, ja ympäristöministeriö teki päätöksen laajamittaisen hankkeen käynnistymisestä Varsinais-Suomessa Saaristomeren valumien vähentämiseksi. Säätiön vetämä Vantaanjoen kipsihanke eteni tavoitteiden mukaisesti. Vuoden lopussa saimme lisäksi ulkoministeriön rahoituksen ympäristöministeriön toimeksi antamaan kansainväliseen hankkeeseen, jossa edistetään peltojen kipsikäsittelyn käyttöönottoa koko Itämeren alueella.

Start-up hengessä kokeillen, onnistumisia skaalaten

Toimintaamme kuuluu uteliaisuus ja kyseenalaistaminen. Olemme saaneet vauhtia yhteiskunnalliseen tekemiseen aloittamalla projekteja startup-hengessä. Näistä yksi hyvä esimerkki on viisivuotinen Lähikalahanke, jossa käynnistettiin särkikalan kohdennettu hoitokalastus Itämerestä, tavoitteena luoda edellytykset pysyvälle markkinalähtöiselle toiminnalle. Lähikalahanke on oivallinen esimerkki tekemisestä, johon kiteytyy koko säätiömme missio ja intohimo käsitellä Itämerta kokonaisuutena, ei vaan nippuna irrallisia pelastushankkeita. Kun luonnon monimuotoisuus köyhtyy, koko ekosysteemi on uhanalainen. Onko rannikkokalastuksella edellytyksiä selviytyä, löytyykö enää jatkajia ikiaikaiselle elinkeinolle? Myös kulttuuria uhkaa köyhtyminen ja valtavirtaistuminen. Kärjistettynä: saariston kampelajuhlat ovat vaihtuneet markettiloheen.

Erilaiset tehokkaat ensiaputoimet, etunenässä peltojen kipsikäsittely, ja parhaillaan tutkimuksen kohteena olevat rakennekalkki ja kuitu, ovat maatalouden vesiensuojelussa tarpeen. Samaan aikaan haluamme olla mukana etsimässä ratkaisuja myös korkeaan ravinnekuormitukseen, joka esimerkiksi Lounais-Suomessa johtuu eläintuotannon lannan keskittymisestä tietyille alueille. Huhtikuussa käynnistimme Satakunnan lantakierrätyspilotti -hankkeen, jossa tasapainotetaan maatalouden lannan käyttöä. Tätä kirjoittaessani olemme käynnistämässä kansainvälistä Sustainable biogas -biokaasuhanketta.

Saariston väkikadolle vastapainona havaitaan, että siellä, juuri meren, etäisyyksien ansiosta, on säilynyt upea ja vahva ominaiskulttuuri. Yksi meidän sukupolvemme tärkeistä tehtävistä onkin pitää huolta siitä, että Itämeren rikas kulttuuriperinne ei hyydy pariin saaristolaismuseoon tai kulttuurireservaattiin, vaan säilyy vahvana, elinvoimaisena ja relevanttina. Tämä teema tuli vahvasti esille vuonna 2019 julkaisemassamme Ritva Kovalaisen ja Pekka Turusen upeassa Meren MaaHavets land -teoksessa. Lavennamme teoksen tematiikkaa ja toteutamme vielä tänä vuonna Weisellin säätiön rahoituksella mahdollisuuden tehdä virtuaalinen nojatuolimatka Ritvan ja Pekan upeasti dokumentoimaan Turunmaan Saaristoon.

Yksi vuoden 2019 kohokohdista oli yhteistyömme lanseeraus Moomin Charactersin kanssa. Viime vuonna Porin SuomiAreenalla julkistettu ja vuoden 2020 venemessuilla virallisesti käynnistetty #MEIDÄNMERI-kampanja on suurponnistus ja samalla juuri sellainen teko, minkä Itämeri ansaitsee. Olemme kiitollisia siitä, että Moomin Charactersin Sophia Jansson ja Roleff Kråkström päättivät juhlistaa muumien 75-vuotisjuhlavuotta tällaisella kampanjalla, joka on saanut uskomattoman määrän upeita toimijoita Islantia ja Japania myöten liikkeelle yhteisen meremme puolesta. Koronaviruspandemian takia kampanjaa jatketaan vuoden 2021 heinäkuun loppuun asti, jotta pitkäaikainen suunnittelutyö ja monet inspiroivat tapahtumat ja kohtaamiset ehtisivät saada ansaitsemansa näkyvyyden.

Keväällä 2020 avasimme ja julkistimme yhteistyössä Museoliiton kanssa Digimuseo.fi-palvelun. Tarkoituksena on tuoda museoiden sisällöt kuluttajien saataville uudella ja innostavalla tavalla digitaalisessa toimintaympäristössä. Huhtikuussa päätimme kiihdyttää vasta suunnittelupöydällä olevan konseptin tuotantoa niin, että voisimme reagoida ympäröivään yhteiskuntaan heti, ja tarjota jotain konkreettista koronapandemian takia eristyksiin joutuneille. Ja saimme pienen ihmeen aikaiseksi. Digimuseossa voi tutustua myös John Nurmisen Säätiön kokoelmiin, ja tulemme lisäämään sinne Itämerellistä sisältöä. Tässä myös syy siihen, miksi säätiömme otti niin näkyvän roolin tämän palvelun rakentamisessa: olimme onnistuneesti toteuttaneet paljon kiitosta keränneen merellisen tarina-aitan ja lokistories.fi-verkkopalvelun, ja halusimme skaalata tämän onnistumisen koko kulttuuriperintökentän käyttöön.

On niin monia tahoja: yrityksiä ja yksityishenkilöitä, projektitiimejä, kansanedustajia ja päättäjiä, säätiön hallituksen jäseniä, jotka ovat olleet mukana toiminnassamme, että kaikkia en tässä voi kiittää nimeltä. Yhden tärkeän aloitteemme edistymiseen vaikutti aivan ratkaisevasti Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, jolle päivälleen vuosi sitten esittelimme ideamme kansainvälisen Itämeripäivän vietosta aina elokuun viimeisenä torstaina. Pormestari piti ideaa hyvänä, totesi Itämerihaasteen hengessä myös Turun olevan luontainen kumppani, ja loppu on historiaa. Lanseerasimme uuden Itämerelle pyhitetyn teemapäivän jo saman vuoden elokuussa. Me olemme Itämeripäivän aloitteentekijä ja projektivastaava, mutta päivä onnistuu vain ja ainoastaan siksi, että niin monet tahot ovat lähteneet vauhdilla mukaan. Oma konkreettinen Itämeripäivän tekomme on Muistojen meri -hanke, jonka puitteissa keräämme suomalaisilta heidän Itämeri-muistojaan ja koostamme niistä monimediaisen näyttelyn.

Mikään ei ole mahdotonta

Mistä on John Nurmisen Säätiö tehty? Siinä on ammattitaitoa ja kunnianhimoa, sopiva määrä intohimoa ja uteliaisuutta, luovuutta, rohkeutta, ratkaisukeskeisyyttä, sisua – ja kyllä, periksiantamattomuutta myös. Tallensimme tarinamme videolle perustajamme ja hallituksen puheenjohtajan Juha Nurmisen äänellä. Meillä on juuret ja saaga, joka tuo voimaa. Ja ehkä se tärkein ja vastaan panemattomin: optimismi ja usko siihen, että ongelmiin on ratkaisu. Epävirallinen mottomme ”Mikään ei ole mahdotonta” kiteyttää olennaisen, siitä olen nyt yli kuusi vuotta säätiön johdossa toimittuani vakuuttunut.

Säätiön ja Itämeren ystävät ovat mielessämme, kun paketoimme uusinta vesiensuojeluhanketta, käynnistämme kansainvälistä biokaasuhanketta, valmistaudumme pilotoimaan kalkkikiven levitystä Varsinais-Suomessa, sovimme kipsitapaamisia suurlähetystöjen kanssa, tuotamme Meren maa -nojatuolimatkaa ja valmistaudumme Itämeren tarinan esittelyyn näyttelyssä, kirjassa, ääniaalloilla ja videoissa.

Toivon että katsotte YouTube-kanavaltamme Juhan kertoman tunnelmapalan. Tai kuuntelette Minun Itämereni -podcasteja, tuoreimpina vierainani Baba Lybeck, Ari Huusela ja Sanna Sonninen. Voitte myös tutustua museoomme virtuaalisesti digimuseon kautta, ja ilmoittaa Itämeripäivän tekonne osoitteessa itämeripäivä.fi.

Vielä kiitos yhteistyökumppaneillemme, tukijoillemme, pro bono -työtä meille lahjoittaneille yhteisölle ja henkilöille – teille kaikille. Olemme kiitollisia ja onnellisia, että olette mukana mahdollistamassa rakkaan meremme ja sen perinnön pelastamista.

28.5.2020
Helsingin kotitoimistolta,

Annamari Arrakoski-Engardt, FT
Toimitusjohtaja, John Nurmisen Säätiö

Twitter: @AArrakoski

Annamari Arrakoski-Engardt on toiminut säätiön hallituksessa vuosina 2013 – 2014 ja asiamiehenä vuoden 2014 alusta lähtien. Hänet nimitettiin toimitusjohtajaksi 1.6.2020.

John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu