30.11.2021

Baltic Fish -hanke toi särkikalat Itämereltä ruotsalaisten ja ahvenanmaalaisten lautasille

Ruotsissa on nyt tarjolla valikoima kestäviä kalatuotteita ja lahnajauhelihaa on testattu myös suurtalouskeittiöissä Ahvenanmaalla. John Nurmisen Säätiön vetämässä ja Baltic Sea Action Plan -rahaston rahoittamassa Baltic Fish -hankkeessa on onnistuttu lisäämään kiinnostusta särkikaloja kohtaan ja käynnistämään markkinavetoinen särkikalojen hoitokalastus. Syömällä särkikaloja ja muita aliarvostettuja Itämeren kaloja kuluttajat voivat merkittävästi vähentää oman ruokavalionsa vaikutusta Itämeren ja sisävesien rehevöitymiseen sekä pienentää omaa ilmastojalanjälkeään.

Baltic Fish -hankkeen (2019–2021) tavoitteena oli luoda säännöt kestävälle kalakantojen hallinnalle ja kehittää markkinavetoinen ruoantuotantoketju, joka hyödyntää Ruotsin ja Ahvenanmaan särkikaloja (lahna, särki, säynävä) kestävästi sekä lisää särkikalan kysyntää Ruotsissa. Ruotsissa asetetut tavoitteet saavutettiin, mutta pysyvän tuotantoketjun luominen Ahvenanmaalla osoittautui haasteelliseksi, osin koronapandemiasta johtuen.

Hankkeen aikana särkikaloja pyydettiin yhteensä 52 tonnia Ruotsissa ja 2 tonnia Ahvenanmaalla. Näillä kalastustoimenpiteillä poistettiin Itämerestä noin 400 kg fosforia.

Kalastajat osallistuivat meren pelastukseen

Ruotsalaiset hankepartnerit Race For The Baltic ja Guldhaven Pelagiska työskentelivät yhdessä kalastajien, viranomaisten ja tutkijoiden kanssa lisätäkseen tietämystä särkikaloista osana terveellistä ruokavaliota. Lisäksi laajalla yhteistyöllä tuotettiin säännöt kestävälle särkikalojen pyynnille Ruotsissa. Ilahduttavan moni ammattikalastaja on tullut yhä kiinnostuneemmaksi särkikalojen kalastuksesta. Hankkeessa mukana olikin yhteensä yhdeksän kalastajaa Ruotsista aina Pohjanlahden perukoilta Gotlantiin saakka.

Koska Ahvenanmaan kalakannat ovat suuria ja hankkeen puitteissa toteutettu kalastus hyvin pienimuotoista, ei erityisten sääntöjen luomista katsottu siellä tarpeelliseksi. Särkikalan pyynti toteutettiin keväällä 2020, kun hankkeessa mukana ollut Ålands Fiskarförbund palkkasi kaksi kalastajaa kalastamaan lahnaa Ahvenanmaan vesillä.

Kalastaja Kalixista esittelee saalistaan.
Kalastaja Kalixista esittelee saalistaan. Kuva: Marie Sparréus

Särjet ovat terveellistä, herkullista ja Itämeri-ystävällistä ruokaa

Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston (SLU) tekemän tutkimuksen mukaan särkikalojen syöminen kohtuullisissa määrin ei aiheuta terveysriskiä. Tarkempi raportti särkikalojen haitta-ainepitoisuuksista Ruotsin rannikolla tullaan julkaisemaan myöhemmin. Terveellisyyden, proteiinipitoisuuden ja herkullisuuden lisäksi särkikalat ovat myös vähäpäästöisiä. Lahnajauhelihan hiilijalanjalanjälki on Research Intitutes of Swedenin (RISE) mukaan hyvin matala, vain 0.5 kg hiilidioksidiekvivalenttia yhtä lahnakiloa kohden.

”Hankkeen alkaessa odotimme mielenkiinnolla, miten ruotsalaiset suhtautuisivat kalatuotteisiin, sillä särkikalojen käytöllä ei ole Ruotsissa vahvoja perinteitä. Ruotsalaiset ovat kuitenkin suhtautuneet asiaan avoimin mielin ja saadun palautteen mukaan pitäneet tuotteita helposti käsiteltävinä ja kalaisina, eivätkä lainkaan sellaisina kuin he etukäteen kuvittelivat”, kertoo projektipäällikkö Maija Salmiovirta John Nurmisen Säätiöstä.

Race For The Baltic julkaisi syksyllä 2020 uuden, erityisesti Ruotsin markkinoille suunnatun verkkosivuston braxen.nu. Sivusto pitää sisällään herkullisia kalareseptejä ja taustatietoa kestävästä kalastuksesta. Ruotsalaiset kunnalliset keittiöt ja koulut ovat itse asiassa tilanneet sivuston kautta yli 100 ilmaista maistelulaatikkoa. Uudet tuotteet on ilmeisesti todettu maukkaiksi, yksittäisen kunnan tilaus oli yhteensä 20 000 kalapihviä ja yhteensä yli 1000 kg lahnajauhelihaa on tilattu tarjoiltavaksi kouluissa, päiväkodeissa ja muissa suurtalouskeittiöissä.

Ahvenanmaalla särkikaloja on kalastettu viimeisen parin vuoden aikana ja kalasta valmistettua lahnajauhelihaa on kokeiltu koulujen keittiöissä. Ahvenanmaalainen hankekumppani Rädda Lumparn on markkinoinut tuotetta ja lisännyt tietoisuutta särkikalan syömisen eduista muun muassa tarjoamalla tapahtumissa lahnahampurilaisia. Särjet ovat tuttuja varsinkin vanhemmalle väelle, mutta nuoremmalle sukupolvelle tuote on uusi, ja hankkeen tarjoamat tieto- ja maistelumahdollisuudet ovat olleet silmiä avaavia. Baltic Fish -hanke oli elokuussa mukana ReGeneration Week -tapahtumassa, jossa hankkeen edustajat pitivät luennon kestävän ruokavalion vaikutuksista Itämeren tilaan.

 

Ahvenanmaalla tarjoiltiin lahnapurilaisia. Kuvassa nainen ja mies lahnapurilaiset kädessään.
Ahvenanmaalla tarjoiltiin lahnapurilaisia. Kuva: Therese Andersson

Kestävän kalastuksen voittokulku jatkuu hankkeen päätyttyäkin

Hanke päättyi syyskuussa, mutta työ kestävän kalastuksen puolesta jatkuu sekä Suomessa että Ruotsissa. Race For The Baltic jatkaa yhteistyötä kalastajien sekä paikallisten ja kansallisten viranomaisten kanssa Ruotsissa varmistaakseen pysyvän, pitkäjänteisen ja kestävän särkikalojen kalastuksen Itämeren rannikolla. Ahvenanmaalla on suunnitteilla uusi hanke eri toimijoiden välisen yhteistyön parantamiseksi jatkamaan Baltic Fish -hankkeessa aloitettua työtä.

”Yhä useampi kalastaja on kiinnostunut lahnan ja muiden särkikalojen kalastuksesta, ja iloksemme uusia kalatuotteita kehittäviä hankkeita käynnistetään jatkuvasti. Toivomme kovasti, että pohjoismaiset kuluttajat voivat pian valita särkikalatuotteita ostoskoreihinsa”, Salmiovirta päättää.

Myös hankkeen osarahoittaja, NEFCO:n ja NIB:n hallinnoima Baltic Sea Action Plan Fund -rahasto jatkaa työtään vihreämmän tulevaisuuden puolesta Itämeren alueella. ”Baltic Sea Action Plan Fund -rahasto rahoittaa hankkeita, jotka vastaavat Itämeren keskeisiin haasteisiin. Hankkeiden tulee keskittyä konkreettisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät Itämeren ekologista tilaa ja jotka ihannetapauksessa voisivat skaalautua ja tulla taloudellisesti elinkelpoisiksi yksinään. Hyvä esimerkki tällaisesta hankkeesta on Baltic Fish -hanke, jossa BSAP-rahasto on mielellään ollut mukana. BSAP-rahasto jatkaa mielenkiintoisten ja innovatiivisten ratkaisujen etsimistä Itämeren hyväksi ja nyt käynnissä oleva haku on avoinna joulukuun 2021 puoliväliin asti. Tukikelpoisia hanketoimintoja voivat olla esimerkiksi rehevöitymisen ja vaarallisten aineiden aiheuttaman saastumisen torjuntaan tai meriroskien vähentämiseen liittyvät toimenpiteet”, sanoo Dennis Hamro-Drotz, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO:n Senior Investment Manager.

Baltic Fish -hanke

Vuonna 2019 käynnistetyn Baltic Fish -hankkeen tavoitteena oli poistaa Itämerestä ravinteita luomalla särkikalaa hyödyntävä kestävä ja markkinavetoinen tuotantoketju sekä lisätä kalan kysyntää Ruotsissa ja Ahvenanmaalla. Baltic Sea Action Plan -rahaston osarahoittamassa hankkeessa olivat mukana Race For The Baltic, Guldhaven Pelagiska, Rädda Lumparn, Ålands Fiskarförbund ja John Nurmisen Säätiö

John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja

Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on kulttuuriteoistaan palkittu tiedonvälittäjä ja merellisen sisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus. www.johnnurmisensaatio.fi

Kuva / Photo: Marie Sparréus

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu