John Nurmisen Säätiö alkoi vuonna 2013 valmistella hanketta kunnallisille puhdistamoille päätyvien teollisten jätevesien käsittelyn parantamiseksi yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Mukaan saatiin yhteensä 15 partneria Itämeren alueen eri maista.

”Olimme vuodesta 2005 lähtien törmänneet kunnallisten puhdistamoiden ravinteiden poistoa parantavassa työssämme yhä uudestaan samaan turhauttavaan ongelmaan: tehokkaiden ja modernienkin puhdistamoiden toimintaa huonontavat Itämeren alueella merkittävästi niille tulevat teolliset jätevedet. Tämä pahentaa Itämeren vakavimpia ympäristöongelmia, rehevöitymistä ja meren saastumista haitallisilla aineilla. Ongelmia esiintyy Venäjän, Puolan ja Baltian lisäksi myös meillä Suomessa”, kertoo Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.

EU:n Itämeriohjelman rahoittamassa BEST-hankkeessa selvitettiin ongelman syitä. Lisäksi hankkeessa kehitettiin ratkaisuja, joilla voidaan konkreettisesti tehostaa teollisten jätevesien puhdistusta kunnallisilla jätevedenpuhdistamoilla. Ratkaisuissa keskityttiin puhdistusinvestointeihin sekä teollisuuden, puhdistamoiden ja viranomaisten välisen yhteistyön ja osaamisen parantamiseen. Hanke tuotti myös Itämeren alueen laajuiset suositukset jätevesien käsittelystä.

Koko Itämeren alueella eniten haasteita liittyy elintarviketeollisuuden jätevesien käsittelyyn, mutta myös kemianteollisuus, metalliteollisuus sekä jätehuolto aiheuttavat ongelmia kunnallisille puhdistamoille. Suurten teollisuusyritysten lisäksi hankalia päästöjä aiheuttavat myös pienet yritykset kuten autopesulat ja ravintolat.

Kunnallisten puhdistamoiden liian kiinteät sidokset aluepolitiikkaan

Hankkeen aikana huomattiin, että kunnallisille puhdistamoille tulevien teollisuuspäästöjen ongelma on varsinkin Baltian maissa akuutti. ”Omasta näkökulmastamme hankkeen merkittävin löydös on, että Itämeren alueella on maita, joissa raskaankaan teollisuuden jätevesien johtamista jätevedenpuhdistamoille ei säädellä viranomaisten toimesta, vaan aluepolitiikka ja työllisyysnäkökulmat jyräävät ympäristön ja Itämeren edun. Yritämme vaikuttaa siihen, että tällaiset jätevedet saataisiin Virossa, Latviassa ja Liettuassa kattavasti ympäristölupien ja sitä kautta myös valvonnan piiriin”, sanoo projektipäällikkö Anna Saarentaus.

Aluepolitiikka ja kunnallisten puhdistamoiden kiinteät sidokset kuntien poliittiseen päätöksentekoon ja sitä kautta poliittisiin intresseihin aiheuttivat vastaavia haasteita koko Itämeren alueella. Haasteita on huolimatta siitä, että Baltian ulkopuolisissa maissa viranomaiset pääsääntöisesti asettavat raja-arvoja kunnallisille puhdistamoille tuleville päästöille.

Suomessakin etenkin pienten vesihuoltolaitosten toiminnan erottaminen kunnan poliittisista intresseistä on ollut joillain paikkakunnilla vaikeaa, ja yhdeksi ratkaisuksi on ehdotettu siirtymistä kunnallisista vesihuoltolaitoksista itsenäisempiin ja suurempiin alueellisiin vesihuoltoyrityksiin.

Suomessa ongelmiksi koetaan myös epäselvyydet ja ristiriidat ympäristölupien sekä teollisuuden ja vesilaitosten välisten teollisuusjätevesisopimusten välillä sekä vanhentuneet sopimukset, joita ei voida irtisanoa. Lisäksi kaikki toiminnanharjoittajat eivät ilmoita vesihuoltolaitoksille poikkeuksellisista päästöistä, mikä voi johtaa teollisuusjätevesien ennakoimattomaan kuormitukseen jätevedenpuhdistamoilla. Esimerkiksi Helsingin Viikinmäen puhdistamolla teollinen kemikaalipäästö tappoi typenpoistosta vastaavia bakteereita ja lamautti puhdistamon typenpoiston kesällä 2018 useaksi viikoksi. Häiriön vuoksi Itämereen päätyi 96 tonnia typpeä, minkä arvioidaan kasvattavan yli 13 miljoonaa kiloa levää.

Ongelmien lisäksi hankkeessa löydettiin etenkin Suomessa myös lukuisia esimerkkejä vastuullisista yrityksistä, jotka ovat vapaaehtoisesti kehittäneet innovatiivisia ratkaisuja jätevesiensä käsittelyyn ja tekevät tiivistä yhteistyötä vesilaitosten kanssa.

Lisätietoja

• Esimerkkejä yritysten Suomessa kehittämistä hyvistä jätevesikäytännöistä
• Englanninkielinen raportti ”Guidelines for the Management of Industrial Wastewaters Suosituksista on myös tehty yhteenvedot seitsemällä kielellä.
• Suositustiivistelmä suomeksi.

Webinaari hankkeen tuloksista perjantaina 25.9.

Teollisten jätevesien käsittelyn parantamiseen tähtäävä BEST-hanke huipentuu loppuwebinaariin tällä viikolla. Tervetuloa seuraamaan webinaaria perjantaina 25.9. linkin https://youtu.be/SUIHSgmt_xI kautta.

Marjukka Porvari
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja, John Nurmisen Säätiö
+358 (0) 41 5491535
marjukka.porvari(at)jnfoundation.fi

Anna Saarentaus
Projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö
+358 (0)40 7190208
anna.saarentaus(at)jnfoundation.fi

BEST (Better Efficiency for Industrial Sewage Treatment) -hankkeessa parannetaan kunnallisille jätevedenpuhdistamoille johdettavien teollisuusjätevesien käsittelyä Itämeren alueella. Hanke on saanut rahoitusta EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelmalta. Tutustu BEST-hankkeeseen osoitteessa https://bestbalticproject.eu.