06.09.2012

Club Itämeri 2012: kehotus kilpailuun yhteistyön hengessä ja ruohonjuuritason toimintaan

Kuvassa vasemmalta: suurlähettiläs Bruce J. Oreck, Juha Nurminen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ari Kaperi. Kuva: Max Edin.
Kuvassa vasemmalta: suurlähettiläs Bruce J. Oreck, Juha Nurminen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Ari Kaperi. Kuva: Max Edin.

Elokuun 30. päivänä nyt kolmatta kertaa järjestetty Club Itämeri -tapahtuma keräsi Nordean Vanhan Pankkisaliin täyteen. Club Itämeri on John Nurmisen Säätiön vuosittainen sidosryhmätapahtuma sen tukijoille ja yhteistyökumppaneille. Tämän vuoden juhlapuheenvuoron piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Tilaisuutta isännöinyt Nordea Suomen toimitusjohtaja Ari Kaperi antoi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten Nordea ottaa huomioon asiakkaittensa ympäristöystävällisyyden luotto- ja rahoituspäätöksissään. ”Nordean kotimarkkinoilla on läheinen yhteys Itämereen; joko rantaviivan tai Norjan tapauksessa laivareittien takia. Rahoittamamme yritykset ja kotitaloudet vaikuttavat suoraan Itämeren tulevaisuuteen. Asiakkaamme ovat sellu- ja paperitehtaita, energiayrityksiä, maatiloja tai kesämökin asukkaita. Meidän asiakkaidemme teoilla on merkitystä.”

Järkytyksestä helpotukseen

Juha Nurminen, säätiön hallituksen puheenjohtaja, nosti Fosforit-lannoitetehtaan tapahtumat vuoden 2012 dramaattiseksi kohokohdaksi. Hän kuvasi, miten EuroChem nopeasti ja päättäväisesti on onnistunut saamaan hallintaan fosforipäästöt Kingiseppissä Luoteis-Venäjällä. Yhteistyö EuroChemin ja säätiön välillä on sujunut hyvin. Säätiön rooli tapahtumissa on ollut ratkaisun vauhdittaja ja yhteistyökumppani.

Juha Nurminen kommentoi toimenpiteiden vaikuttavuutta. ”Säätiön vuonna 2011 päätökseen saatu Pietarin-projekti ja EuroChemin toimenpiteet Kingiseppissäovat yhdessä vähentäneet lähes 60 % Suomenlahden fosforikuormituksesta. Määrä on niin suuri,että voimme odottaa myönteisiä vaikutuksia Itämeren tilaan jo lähivuosien aikana.”

Juha Nurminen kertoi myös säätiön saamasta uudentyyppisestä työlahjoituksesta. Mariinsky-teatterin taiteellinen johtaja Valeri Gergijev johtaa Puhdas Itämeri -konsertin Helsingin kaupunginorkesterin kanssa Musiikkitalossa helmikuussa 2013.

Jokainen milligramma on tärkeä

Iltapäivän ensimmäisessä paneelikeskustelussa puhuttiin Itämeren alueen yhteistyöstä. Keskustelua johdatti Veli Sundbäck, säätiön hallituksen jäsen ja Puhdas Meri -neuvonantajaryhmän puheenjohtaja. Suomen ympäristökeskuksen SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi kertoi,että kaiken kaikkiaan Itämeren tila on paranemaan päin. Hän varoitti kuitenkin liiasta optimismista: ”Vaikkakin sinileväkukinnat eivät ole yhtä laajoja kuin aiemmin, ei tilanne ole niin suoraviivainen. Kuitenkin ollaan lähellä 10 vuoden keskiarvoja. Erityisesti Suomenlahden eteläpuolelta on havaittu korkeita pitoisuuksia.”

Varsovan infrastruktuurihankkeista vastaava johtaja Leszek Drogosz kiitti John Nurmisen Säätiötä rakentavasta yhteistyöstä. Drogosz ei usko, että Itämeren suojelussa tapahtuu uusia läpimurtoja ilman syvällistä ymmärrystä sen ongelmista. Nyt myös Varsovassa ymmärretään, miksi 1,0 mg/l fosforipitoisuuden lähtevässä jätevedessä salliva EU:n jätevesidirektiivi on liian löyhä – ja miksi Czajkan jätevedenpuhdistamollla Varsovassa tulee pyrkiä HELCOMin suosittamaan 0,5 milligrammaan.

Riian Daugavgrivan jätevedenpuhdistamon johtaja Maris Zviedris kertoi, että Latviassa on investoitu vuoden 1995 jälkeen 1 miljardi euroa Itämereen. Baltian suurimmassa kaupungissa on tehty lujasti töitä jätevesien käsittelyn nykyaikaistamiseksi. ”Jokainen milligramma on tärkeä”, Zviedris totesi.

Kunnallisen sektorin ihmeet tulisi toistaa maataloudessa

Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että Itämeren suojelun suurin haaste liittyy maatalouteen. Kauppi tarttui Drogoszin huomioon tiedon ja ymmärryksen kriittisyydestä. ”Maanviljelijät haluavat olla vastuullisia. Haaste on olemassa olevan tiedon muuttaminen kohdennetuiksi toimenpiteiksi ja teoiksi.”
Panelisteilta kysyttiin, mitä he tekisivät, jos heillä olisi vapaat kädet Itämeren pelastamiseksi. Lea Kauppi toteuttaisi kaikki HELCOMin suositukset. Zviedris tarjoaisi verohelpotuksia yrityksille,jotka tekevät enemmän kuin vaaditaan. Drogosz perustaisi erityisen Itämeri-rahaston, johon meren saastuttajat maksavat –tästä rahastosta voitaisiin investoida meren suojelemiseksi tarvittaviin hankkeisiin.

Kehotus kilpailuun yhteistyön hengessä

Tilaisuuden pääpuhuja, tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi Itämeren tilasta: ”Tämä on meille paitsi häpeällistä, mutta myös täysin sen kuvan vastaista, jonka haluamme antaa maailmalle. Väitämme edustavamme vaurasta ja teknologisesti edistynyttä Pohjois-Eurooppaa. Samaan aikaan emme ole kuitenkaan onnistuneet suojelemaan Mare Nostrumia. Emme voi käyttää tekosyynä edes tietämättömyyttä, sillä kattavia tieteellisiä tutkimustuloksia on ollut saatavilla jo pitkään.”

Presidentti kehotti uusia tulijoita liittymään pelastustalkoisiin ja keskinäiseen kilpailuun yhteistyön hengessä. ”Niillä meistä, jotka ovat voineet nauttia puhtaasta tai ainakin puhtaammasta Itämerestä, on velvollisuus huolehtia siitä, että myös lapsemme ja lapsenlapsemme pääsevät nauttimaan siitä.”

Ruohonjuuritason voimaa

Lapsista puhui niin ikään suurlähettiläs Bruce J. Oreck. Hänen inspiroiva puheensa käsitteli alhaalta-ylös toimivaa demokratiaa. Suurlähettiläs otti Itämeren rinnalle vertailuun kaksi esimerkkiä Pohjois-Amerikasta, organisaatiot nimeltä Alliance for the Great Lakes ja Riverkeeper. Näistä jälkimmäinen perustettiin suojelmaan Hudson-jokea, tarkoituksena ”luovuttaa Hudson takaisin sen oikeille omistajille”, lapsille ja joen varrella asuville ihmisille. Molempia organisaatiota pyörittävät tavalliset kansalaiset, jotka ovat turhautuneet hallituksen saamattomuuteen. Suurlähettiläs totesi: ”Koskaan ei pidä aliarvioida yksilön mahdollisuuksia muuttaa maailmaa.”

ENSI-palvelun käyttöönotto aikataulussa

Toisessa paneelikeskustelussa käsiteltiin sähköisen navigoinnin tulevaisuutta. Esimerkkinä käytettiin Tankkeriturva-hankkeessa kehitettävää ENSI-palvelua (Enhanced Navigation Support Information). Palvelu etenee pilotointivaiheeseen loka-marraskuussa. Puhetta johti Juhani Kaskeala, säätiön hallituksen jäsen ja Tankkeriturva-hankkeen neuvonantajaryhmän puheenjohtaja. Panelistit esiteltiin ”kehittäjänä” (Hannu Peiponen Furunosta), ”johtajana” (Tiina Tuurnala Liikennevirastosta) ja ”käytännön toimeenpanijana” (Neste Oilin Stig Sundberg).

ENSI-palvelun (Enhanced Navigation Support Information) tarkoitus on estää suuren öljyonnettomuuden tapahtuminen Suomenlahdella. Järjestelmä tarkistaa tankkerin reittisuunnitelman ja vastalahjana tarjoaa reittikohtaista tietoa komentosillalle. Nesteen MT Mastera -aluksen päällikkö Stig Sundberg pitää palvelua arvokkaana lisänä nykyiseen, kunhan siinä tarjotaan ainoastaan tarpeellista tietoa. Sinänsä sähköisen navigoinnin käyttöönotto ei ole ollut vaikeaa. ”Elektroniset kartat ovat olleet käytössä vuodesta 2003, eikä koskaan ole ollut ongelmia.” Hän totesi kuitenkin, että teknologia ei saa olla itsetarkoitus; pikemminkin se on työkalu, jolla vältetään inhimillisen erehdyksen mahdollisuutta.

Tiina Tuurnala kertoi, että pelkästään vuonna 2011 Suomenlahdella oli 22 läheltä-piti -tilannetta. Onnettomuus olisi tapahtunut, ellei maissa oleva alusliikenneohjaaja olisi puuttunut asiaan. Nämä kaikki olisivat olleet karilleajoja, jotka johtuvat väärästä sijainnista. Ja väärä sijainti puolestaan johtuu inhimillisestä erehdyksestä, joka voi olla mitä tahansa navigointivirheestä nukahtamiseen.

Paneelissa todettiin, että ENSI-palvelu on erinomainen tapa parantaa tiedonvaihtoa maan ja aluksen välillä. Panelistit totesivat, että onnistuneet projektit ovat tärkeitä, jotta konsepti saadaan todennettua. Sen jälkeen laajempi kaupallinen toteutus on helpompaa. Myös virallinen hyväksyntä IMO:n (International Maritime Organization) tarvitaan, mutta sitä ei kannata jäädä odottelemaan. Tiina Tuurnala kertoi,että pelkästään ECDIS-järjestelmän (Electronic Chart Display) virallinen hyväksyntä IMO:ssa kesti 15 vuotta.

Säätiön varainhankinta jatkuu

Säätiön asiamies Erik Båsk päätti tilaisuuden lyhyellä katsauksella säätiön varainhankinnan tilanteeseen. Säätiö hakee vielä aktiivisesti uusia projekteja päästäkseen tavoitteeseensa, jossa Itämeren vuotuinen fosforikuorma vähenee 2500 tonnilla. Tästä uupuu vielä 400 tonnia. Fosforit-lannoitetehdasta ei lasketa säätiön projektikantaan. Säätiö on kerännyt varoja vuosina 2005 – 7/2012, yhteensä 7,8 MEUR. Joinakin vuosina lahjoitettujen palveluiden ja työpanoksen arvo on ylittänyt rahallisen tuen määrän. 5,5 MEUR varoista on käytetty. Näillä on viety päätökseen Pietarin-projekti, käynnistetty 16 muuta Puhdas Meri -projektia sekä Tankkeriturva-hanke.

Säätiö on myös käynnistänyt kaksi EU-projektia, PUREn ja PRESTOn, joiden budjetti on yhteensä 7,2 MEUR. Tästä 3 MEUR on suoria investointeja jätevedenpuhdistamoille.

Tämänhetkinen arvio tarvittavista varoista tavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä on noin 3 miljoonaa euroa. Tämä on paras arvio, sillä aikatauluissa on aina hieman epävarmuutta. Suurimpana riskinä tavoitteiden toteutumiselle on aikataulujen venyminen.

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu