John Nurmisen Säätiön tukijat, yhteistyökumppanit ja asiantuntijavieraat kokoontuivat pari viikkoa sitten perinteiseen loppukesän Club Itämeri-tilaisuuteen. Tällä kertaa Club Itämeri tarkasteli Itämerta lintuperspektiivistä käsin, Clarion Hotel Helsingin Sky Roomista, josta näköalat yltävät yli meren ja kaupungin kattojen. Teemana oli Itämeri ja ilmastonmuutos. Ilmastonmuutos kiihdyttää Itämeren rehevöitymistä ja muutenkin vakava tilanne vaatii sovellettua ”jalat maassa, pää pilvissä” -asennetta: konkreettisia tekoja on tehtävä, ja uusia, monipuolisia ja lennokkaitakin ratkaisuja täytyy keksiä.
Paikallaolijat kuulivat huipputason asiantuntijapuheenvuoroja. SYKE:n erikoistutkija Seppo Knuuttila arvioi toisaalta ulkopuolisen tekijän, lisääntyvän sadannan ja toisaalta Itämeren sisäisen kuormituksen, pohjasta vapautuvan fosforin vaikutuksia Itämeren tilaan. Seppo Knuuttilaa haastateltiin tilaisuudessa myös säätiön Puskaradioon, katso haastattelu tästä. Puskaradiosta löytyy myös Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkimuskoordinaattori Joanna Norkko, joka toi terveiset meren eliöiltä. Jotkut lajit hyötyvät muutoksista ja toiset kärsivät. Omaksi parhaaksemme meidän on kuitenkin muistettava merien merkitys hapen tuottajina: ne tuottavat hapen joka toiseen hengenvetoomme. Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen toi positiivisia uutisia ja kertoi loppusuoralla olevan SAVE-kipsihankkeen menestyksestä. Selittäen Star Wars -vertauksella kipsin tuomaa uutta toivoa Itämerelle Ollikainen kertoi, että peltoon levitetty kipsi sitoo jopa puolet fosforista ja estää sitä liukenemasta vesistöihin. Hankkeen innoittamana John Nurmisen Säätiö onkin kuluvana vuonna käynnistänyt oman Vantaanjoen kipsihankkeen. Ajankohtaisten Itämeri-puheenvuorojen jatkeeksi John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari nosti pöydälle uuden uhkan, ”lantapommin”, kun lihantuotanto on keskittynyt alueellisesti. Tuottajilta ja kuluttajilta kaivataan taas tiedostavia ja uusia ratkaisuja, esimerkiksi kuinka kestävällä lannankuljetuksella voisi saada kilpailuetua.
Merileijonan luola -TV-mukaelmassa uudet innovaatiot pyrkivät hurmaamaan rahoittajat kahden minuutin pitchaus-puheillaan. BiAlgia tekee levästä muovia, RAVITA-prosessin avulla jäteveden fosforijäämä on mahdollista palauttaa takaisin hyötykäyttöön ja Solar Water Solutions taikoo vaikka merivedestä juomavettä pelkän aurinkoenergian voimalla. Itämeren vesi maistuikin tilaisuudessa niin sellaisenaan kuin kauniina drinkkinäkin. Säätiön oma hanke Nutribute-joukkorahoitusalusta on jo olemassa ja kaikki halukkaat voivat tukea sen vesiensuojelukampanjoita. Kysyttäessä kuinka moni olisi valmis tukemaan joukkorahoituksella hyvää vesiensuojeluprojektia, melkein kaikki merileijonan käpälät nousivat ilmaan!
Jälleen puheena olivat kuluttajan valinnat ruokapöytään. Kasviperäinen ruokavalio on ylivertainen taistelussa Itämeren rehevöitymistä vastaan. Myös Itämerestä nostettu kala on vähennys meren ravinnekuormaan. Eettisiä proteiinivalintoja esittelivät ja maistattivat Perttu Karjalainen EntoCubesta (sirkkamysliä luonnonjogurtissa), Ari Seppälä Järki Särjestä (särkeä ruissipsillä) ja Maija Itkonen Gold&Green Foodsista (nyhtökauraa nachoilla). Katso koko leikkimielinen battle alta!
Orion, Makia, Kotimaan energia ja Metso perustelivat valintaansa tukea John Nurmisen Säätiötä. Säätiön konkreettista, rehevöitymisen vähentämiseen tähtäävää toimintaa arvostetaan korkealle. Yritysten tuki auttaa Puhdas Itämeri -hankkeiden suunnitelmia toteutumaan, ja niiden tuloksia voimme seurata paitsi tutkimustuloksista myös tulevaisuuden kesien uimavesien laadusta.
Kiitos Clarion tilan tarjoamisesta, kiitos kaikille vieraillemme!
Jutun on kirjoittanut säätiön projektikoordinaattori Jenni Blomqvist.
Kuvat Ilkka Vuorinen.
