Yhtenä rehevöitymisen hillitsemiseksi toteutettavana SEABASED-hankkeen toimenpiteenä Ruotsin Linköpingin alueelle rakennetaan haukitehdas, eli hauen kutualueeksi sopiva keinotekoinen pienimuotoinen kosteikko. Meribiologi Miina Mäki, EU-rahoitteisen SEABASED-hankkeen projektipäällikkö, kertoo lisää haukitehtaista tässä blogikirjoituksessa.
Petokalat säätelevät ravinnekiertoa vesistössä
Petokaloilla, kuten hauella, on todettu olevan vesistöjen ravintoketjuissa tärkeä rooli muiden lajien runsauden säätelyssä ja myös vesien hyvän kunnon ylläpitäjänä. Petokalat saalistavat ruuakseen pienempiä, usein eläinplanktonia ravintonaan käyttäviä kaloja. Kun pikkukalojen määrä pysyy vesistössä kohtuullisena, myös vesien pikkueläimiä, eläinplanktonia, on vedessä riittävästi syömään ja pitämään kurissa mikroskooppisten pienlevien, eli kasviplanktonin, määrän kasvua. Siten hyvinvoivat petokalakannat pitävät välillisesti levien kasvua kurissa ja vähentävät rehevöitymisen näkyviä haittavaikutuksia.
Haukitehdas tarjoaa suojaa ja ravintoa kalanpoikasille
Onnistunut lisääntyminen on tärkeä edellytys kalakannan uusiutumiselle ja elinvoimaisten petokalakantojen säilymiselle. Hauki suosii lisääntymisalueinaan matalia, ruohikkoisia lahtia, fladoja ja rantojen tulvaniittyjä, joissa myös poikasten on suojaista kasvaa ensimmäisten elinviikkojensa ajan. Meren rannoilla hauet saattavat lisäksi hakeutua kutemaan makeaan veteen, kuten mereen laskevien ojien reunamille. Hauelle sopivien kutualueiden määrä on vähentynyt muun muassa rantojen rakentamisen ja rehevöitymisen seurausten esimerkiksi rantojen umpeenkasvun ja levättymisen vuoksi. Myös haukikannoissa on paikoin havaittu taantumista sekä Suomessa, että Ruotsista.
Haukitehdaskokeiluilla tavoitellaan parempaa vesien tilaa
SEABASED-hankkeessa rakennetaan Ruotsin Linköpingin alueelle yhtenä rehevöitymisen vähentämistä tukevana toimena haukitehdas, eli hauen lisääntymisalueeksi soveltuva pienkosteikko. Kosteikon vedenalaisen kasvillisuuden seassa on hauelle hyvät lisääntymisolosuhteet, ja poikasille enemmän ravintoa ja suojaa isommilta petokaloilta. Lisäksi pilottialueelta hoitokalastetaan kolmipiikkiä, joka on lisääntymisalueilla hauenkudun ja -poikasten tehokas saalistaja. Toimien tavoitteena on tukea petokalakantojen kasvua alueella vesien paremman tilan saavuttamiseksi. Oikein toteutettuna kosteikon kasvillisuus myös sitoo maalta valumavesien mukana vesistöön päätyvää irtoainesta ja ravinteita. Ruotsissa on myös aiemmin toteutettu vastaavanlaisia haukitehtaita hyvin tuloksin. BalticSea2020 -säätiön tilaaman seurantatutkimuksen alustavat tulokset näyttävät, että aikuisten haukien määrä on jopa tuplaantunut haukitehtaiden läheisyydessä verrattuna verrokkialueisiin.
Suomessa haukitehtaita rakentaa myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö. Lue lisää järjestön sivuilta.
SEABASED-hanketta johtaa John Nurmisen Säätiö, ja yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys, Tukholman yliopisto ja Itä-Götanmaan lääninhallitus. Hanketta rahoittaa EU:n Interreg Central Baltic -ohjelma. Tutustu SEABASED-hankkeen haukitehdas-pilottiin ja tilaa uutiskirje, jotta pysyt kärryillä hankkeen uusimmista käänteistä: seabasedmeasures.eu
