Maksuttomassa näyttelyssä on esillä Helsingin kantakaupungin karttoja sadan vuoden aikajaksolta. 1830–1930-luvuilta olevien karttojen avulla voi kurkistaa kaupungin monipolviseen menneisyyteen ja nähdä Helsingin keskustan rakenteen muutoksia ja kasvua.

Näyttely on toteutettu yhteistyössä John Nurmisen Säätiön yhteistyökumppanin Finlandiatalon kanssa. Pikku-Finlandiassa järjestetään näyttelyn lisäksi Itämeri Puhuu -tilaisuus 1.12.2022.

Näyttely on avoinna Pikku-Finlandian kahvilan aukioloaikojen mukaisesti.

Helsinki kartoilla –
John Nurmisen Säätiön karttoja Helsinginniemeltä sadan vuoden ajalta

John Nurmisen Säätiön karttanäyttely Pikku-Finlandiassa Finlandia Cafe & Winessa esittelee Helsinginniemen karttoja 1800- ja 1900-luvuilta. Nämä historialliset kaupunkikartat tarjoavat oivan mahdollisuuden kurkistaa kaupungin monipolviseen menneisyyteen. Helsingin kaupunkikartat kertovat kiinnostavasti myös kaupungin sosiaalisesta rakenteesta, kaupungin kasvusta ja erilaisten toimintojen sijoittumisesta kaupunkitilaan eri aikoina.

Helsinkiä alettiin toden teolla kehittää, kun kaupunki nimettiin Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi vuonna 1812. Helsingin uudelleenrakentamistoimikunnan johtavaksi arkkitehdiksi kutsuttiin saksalainen C. L. Engel. Kaupungin keskustaan rakentui komea empiretyylinen keskus, jonka esikuvana oli Venäjän pääkaupunki Pietari.

Meri, ranta ja uudet rakennusalueet 1800-luvulla

Helsinkiä kuvaavissa 1800-luvun kartoissa näkyy kiinnostavasti se, miten kaupunki levittäytyy Helsinginniemeltä sisämaahan, kun kaupungin väkiluku kasvoi. Toisaalta myös kaupungin rannikosta tarvittiin yhä tarkempia karttoja, kun merelliset aktiviteetit ja kauppamerenkulku lisääntyivät. Vanhaa rantaviivaa on vaikea enää erottaa nykyisestä, niin suuri muutos on siinä tapahtunut.

Merestä on vallattu kymmeniä hehtaareja rakennusalueita. Helsingin niemen ympärille on kehittynyt uusia teollisia rakenteita, siltoja, kanavia ja ennen kaikkea satamia. Kartoista näkee, miten tärkeä meri oli.

Uusia kaupunginosia ja kulkupelejä 1900-luvulla

1900-luvun kartoissa näkyy, kuinka kaupunki kasvaa ja kehittyy muun muassa arkkitehti Lars Sonckin suunnitelmien mukaisesti. Melkein kaikki 1900-luvun kartat ovat asemakaavanäkemyksen tuloksia, kaupungin rakentamisen tarpeisiin syntyneitä, osittain vielä suunnitelmia. Kartoista näkee, miten rakentuvat esimerkiksi Töölö, Meilahti, Pasila ja Jätkäsaari.

Sitten tulivat 1910-luvun matkailijakartat, jotka korostivat pienin värillisin piirroksin nähtävyyksiä, kirkkoja ja julkisia rakennuksia, ja pian niistä oli kartan reunassa tai yhteydessä luetteloitakin. Vähän myöhemmin mukaan tulee myös joukkoliikenne: raitiovaunulinjat piirtyvät myös karttoihin.

John Nurmisen Säätiö – pelastamassa Itämerta
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. Säätiön tehtävänä on myös vaalia, elävöittää ja välittää mereen liittyviä tarinoita sekä kulttuuriperintöä. Työtä ohjaavat tulokset ja vaikuttavuus. Säätiön toiminta rahoitetaan pääosin lahjoituksilla ja avustuksilla.

John Nurmisen Säätiön karttakokoelmat
John Nurmisen Säätiön antiikkikarttakokoelmassa on aarteita 1400-luvun maailmankartoista 1700-luvun Itämeren merikortteihin. Karttakokoelmassa on nykyisin kaiken kaikkiaan tuhat karttaa, kartastoa, karttapalloa ja harvinaista kirjaa. Näihin sisältyy Itämeren ja Pohjolan alueen meri- ja kaupunkikarttoja sekä arktisia karttoja. Säätiöllä on Suomen suurin Itämeren merikorttien yksityinen kokoelma.

www.johnnurmisensaatio.fi