05.11.2020

Ilmastoratkaisuihin uuden siemen

Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Saara Lilja-Rothsten pohtii vieraskynäblogissa uutta lähestymistapaa ilmastonmuutoksesta viestimiseen.

Ilmastonmuutos tulee ihollemme tuulen puhurina, sateen raakuutena – tai kun eroosio kaivertaa maata jalkojemme alta ja kuljettaa ravinteita Itämereen sinilevien ravinnoksi. Meressä lilluva leväpuuro on yhteinen huolemme, johon haluamme ratkaisuja.

Vivacen lapsi- ja nuorisokuoro teki säveltäjä ja kuoronjohtaja Mia Makaroffin johdolla viime vuonna puhuttelevan videon Mian säveltämästä Huomennakin -kappaleesta. Kappaleessa nuoret laulavat toiveistaan elää puhtaan meren äärellä ”huomennakin”. Yhteistyöni John Nurmisen Säätiön kanssa käynnistyi videon julkaisun puitteissa. Seuraavan vuoden elokuussa Itämeripäivänä huomasin istuvani säätiön kutsumana Espan lavalla puhumassa minulle tärkeästä teemasta eli luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta ja siitä, kuinka meidän on varauduttava muuttuvaan ilmastoon ja toimittava kaikin keinoin, jotta tämä uhkaava kehitys saadaan pysähtymään.

Olin otettu, kun Baba Lybeck kysyi minulta kysymykset: ”Miten ilmastonmuutos vaikuttaa meihin yksilötasolla? Miten muutokset näkyvät yhteiskunnassa?”

Näihin kysymyksiin nivoutuu ilmastotietoisuuden ydin. Kaikki muutokset vaikuttavat yksilöihin eri tavalla. Meidän muutoksen sietokykymme – resilienssimme – on koetuksella arjessamme ja elämässämme. Yksilöt ovat myös päätöksentekijöitä, olipa kyse valtakunnan päättäjän investointipäätöksestä tai kuluttajan lähikaupan ostopäätöksestä. Siksi yksilön kyky toimia ja tehdä valintoja vaikuttaa muutosten etenemiseen.

Toiset eivät näe ilmastonmuutoksen vaikutuksia yhtä vahvasti kuin toiset, koska ihmiset katselevat maailmaa oman taustaansa, historiaansa ja tietämykseensä pohjautuen. Me reagoimme asioihin, joita pidämme tärkeinä. Minulle ilmastonmuutoksen merkit ovat jo liian selvät ja siksi näen, että ilmastotiedon jalkauttamiseen on panostettava. Asiakaslähtöisten ilmastopalveluiden kehittämisen kiireellisyys korostuu, koska ilmastoriskit ovat todelliset.

Tutkimus jo selkeästi osoittaa, että ilmastonmuutos muuttaa meille tuttuja olosuhteita ja vuodenaikoja. Kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat lämpötilan nousemista, joka muuttaa elämäämme. Talvet lauhtuvat ja lyhenevät, kasvukausi pitenee ja kasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät, mutta samanaikaisesti kuivuus ja myös sateisuus lisääntyy, mikä lisää tauti- ja tuholaisriskejä. Yhteiskunnalliset vaikutukset ovat mittavat.

Omassa työssäni ja työyhteisössäni yksi tärkeimpiä tehtäviämme on varmistaa, että ihmisillä ja yhteiskunnalla on käytössään ajantasaista ja luotettavaa tietoa. Olemme juuri uudistamassa Ilmasto-opas.fi -verkkopalvelua, Ilmastokatsaus-verkkolehteä sekä muita ilmastopalveluita, jotta ihminen ja yhteiskunta osaisi toimia paremmin tässä haasteellisessa tilanteessa. Ilmatieteen laitoksella on myös valmistumassa raportti ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksista ja riskeistä, joihin luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen lukeutuu ns. kroonisena hitaasti etenevänä riskinä. Raportti nostaa esille riskien moninaisuutta ja tarvetta vahvistaa ilmastonmuutoksen hillintää sekä kykyä sopeutua.

Luonnon monimuotoisuus ja hyvinvointi kiinnostaa niin lapsia kuin aikuisiakin ja siksi yhteistyön vahvistamiseksi tarvitaan vahvaa toimialasektorit ylittävää yhteistyötä.

Ja takaisin Espan lavalle elokuun aurinkoon. Meiltä panelisteilta kysyttiin viimeisenä kysymyksenä: Jos saisit nyt miljoona euroa Itämeren pelastamiseen (kaikkien jo olemassa olevien hankkeiden ja ohjelmien lisäksi), miten käyttäisit sen?

Minä rakentaisin tieteen ja taiteen välisen yhteistyöhankkeen, johon valjastettaisiin myös nuoret mukaan. Näin synnytettäisiin uusia luovia ratkaisuja, jolla vahvistettaisiin ilmastotietoisuutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi. Voisiko ilmastoratkaisuja löytyä jokaisen omasta intohimosta, on se sitten tiedettä tai taidetta tai vaikka osa harrastustoimintaa, kuten kuorolaulua?

Tämä syksy on meille kaikille poikkeuksellinen, koska korona uuvuttaa meitä. Odotamme aitoa talvea ehkä enemmän kuin koskaan. Putoilevat lumihiutaleet ja pikkupakkanen saa hymyn huulille. Ilmastokriisi on niin iso haaste, että se tarvitsee meitä kaikkia ja aitoa halua tehdä yhteistyötä, osin uudella tavalla. Tietoa on olemassa, mutta vain yhdessä löydämme parhaat ratkaisut.

 

Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Saara Lilja-Rothsten

Saara Lilja-Rothsten
Ryhmäpäällikkö, Ilmastonmuutos ja yhteiskunta
Ilmatieteen laitos

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu