Merellistä kulttuuriperintöä vaaliva John Nurmisen Säätiö on julkaissut lokakuun alussa kaksi uutta tietokirjaa, joista molemmat tuovat lukijan ulottuville uusia näkökulmia historiallisiin tapahtumiin ja sisältävät runsaasti ennen julkaisematonta kuvamateriaalia.
Pohjolan Atlantis -teoksessa historian dosentti Mikko Huhtamies kertoo 1700-luvun mullistavista innovaatioista ja keksinnöistä, utopistisista ideoista ja osin unohtuneista suunnitelmista Itämeren merikulttuuriin liittyen. 1700-luvun Pohjola ei ollut ulkomaailmasta eristyksissä oleva saareke, vaan teknologian kehityksessä imettiin vaikutteita erityisesti välimerellisestä kulttuurista.
Ranskan viimeisen kuninkaan retkikunta -teoksessa arvovaltainen kirjoittajajoukko (Borm, Pekonen, Klinge, Pentikäinen, Norrbäck) valaisee ranskalaisen retkikunnan vaiheita 1800-luvun Suomessa. Harva tietää, että Ranska oli jo 1700-luvulla kiinnostunut pohjoisista alueista tai että Ranskan tuleva kuningas oli jättänyt nuoruudenretkillään Lappiin jälkeläisen. Myös Lars Levi Laestadiuksen meriitit luonnontieteilijänä ovat jääneet hänen herätysliikkeen perustajan maineensa varjoon.
Pohjolan Atlantis – Uskomattomia ideoita Itämerellä
Historian dosentti Mikko Huhtamiehen Pohjolan Atlantis teoksessa lukija pääsee tutustumaan 1700-luvulla Itämeren alueella virinneisiin keksintöihin ja suunnitelmiin. Kirjailija esittelee mm. Pohjolan karttakuvan kehittymisen 1500-luvulla, Venetsian laivanrakennusperinteen yhteyden Ruotsin sotalaivaston syntymiseen, Olaus Rudbeckin idean Ruotsin asemasta kadonneena Atlantiksena sekä Kaunissaareen (Fagerö) suunnitellun utopian suunnitelmat.
Pohjoisen ja eteläisen Euroopan kulttuurinen vuorovaikutus nousee esiin muun muassa kaleerilaivaston, Viaporin rakennustyömaan ja merkillisten sukelluskojeiden tarinoissa. Kaikki kirjan teemat liittyvät mereen ja Viaporiin. Teos asettaa 1700-luvun Suomenlahden, varhaisen meriteknologian ja pohjoisen innovaatioyhteydet laajaan alueelliseen ja ajalliseen kontekstiin. Erityisesti korostuu Itämeren ja Välimeren kulttuurinen vuorovaikutus. Tekstiä täydentävät useat eurooppalaisista kirjastoista, museoista ja kokoelmista lainatut, ennen julkaisemattomat kuvat.
Mikko Huhtamies on Pohjoismaiden historian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut mm. maanmittauksen ja kartografina historiaa, varhaismodernin ajan (1500 – 1800) sota- ja merihistoriaa sekä tekniikan ja varhaisten lentolaitteiden historiaa. Huhtamies työskenteli vuosina 2010 – 2014 Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa 1700-luvun Viaporia koskevassa tutkimushankkeessa.
Ranskan viimeisen kuninkaan retkikunta – La Recherche Lapissa
Teos koostuu artikkeleista, joissa joukko huippuasiantuntijoita valottaa Pohjolassa seikkailleen ranskalaisen retkikunnan kulttuurihistoriallista merkitystä erityisesti Suomen Lapille.Ranskan kiinnostus maapallon pohjoisimpiin alueisiin voimistui toden teolla sen viimeisen kuninkaan Louis-Philippen aikana, minkä seurauksena hän päätti lähettää La Recherche -aluksen tutkimusretkikuntineen pohjoiseen keväällä 1838. Osa retkikunnan maineikkaista tutkijoista poikkesi myös Lappiin. Ruotsista pestattiin oppaaksi Lars Levi Laestadius, joka tunnettiin saamelaisen kulttuurin asiantuntijana ja kasvitieteilijänä.
Kirjan artikkeleissa valotetaan retkikunnan matkan ohella myös tulevan kuninkaan Louis-Philippen elämäntarinaa. Tämä Orléansin herttua seikkaili Euroopassa ja Pohjolassa 1790-luvulla puolivälissä peitenimellä, myös Suomen Lapissa. Lapin-matkan yhtenä seuraamuksena Muonion pappilaan syntyi Puolikko-Erkki, tulevan kuninkaan jälkeläinen. Retkikunnan tutkimusraportin ja matkakertomuksen kirjoittaja, ranskalainen Xavier Marmier, ihastui Pohjolaan ja palasi Suomeen uudelleen. Hänen ystävyyssuhteensa seurapiirikaunotar ja hyväntekijä Aurora Karamzinin kanssa kesti läpi elämän.
La Recherche-korvetin mukana matkusti myös taiteilijoita, joiden herkistä piirroksista ja ainutlaatuisista maalauksista monet julkaistaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Francois-Auguste Biard on kuvannut lappalaisia heidän omassa ympäristössään. Monet hänen upeista maalauksistaan julkaistaan Suomessa nyt ensimmäistä kertaa.
Teoksen kirjoittajina ovat retkikunnan ja sen vaikutusten asiantuntijat Versailles Saint-Quentin-en-Yvelines -yliopiston professori Jan Borm; kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija, dosentti Osmo Pekonen, professori Matti Klinge; Lapin yliopiston pohjoisen etnografian professori ja Helsingin yliopiston uskontotieteen perustaja, emeritusprofessori Juha Pentikäinen ja toimituspäällikkö Märtha Norrback.
Kirjailijat ovat Anna Kortelaisen haastateltavana Helsingin kirjamessuilla perjantaina 24.10.2014 klo 14.00 – 14.30 Eino Leinon lavalla.
Molemmat teokset ovat saatavissa kirjakaupoista ja lisäksi niitä voi tilata säätiön verkkokaupasta jnsshop.fi.
John Nurmisen Säätiön on perustettu vuonna 1992 Juha Nurmisen aloitteesta vaalimaan suomalaisen merenkulun ja merihistorian kulttuuriperintöä. Säätiön tarkoitus on avata ja tehdä tutuksi Itämeren merkittävää kulttuuriperintöä paitsi asiantuntijoille myös suurelle yleisölle. John Nurmisen Säätiö toimii myös Itämeren suojelemiseksi.
Lisätietoja
Maria Grönroos
Julkaisu- ja kokoelmavastaava Puh. 050 545 0481
sähköposti: etunimi.sukunimi@jnfoundation.fi
www.johnnurmisensaatio.fi
