Viileän kauniina syyskuun aamuna innokkaat alakoululaiset pääsivät tutustumaan kipsikäsittelyn saloihin Haltialan tilalla, Helsingissä. Lähikoulujen oppilaat saivat tehtäväkseen valokuvata oman näkemyksensä kipsikäsittelystä ja sanoin kertoa, mitä kipsikäsittelystä jäi mieleen.

Kilpailuun osallistui kolme 4.-luokkaa ja yksi 5.-luokka Helsingin Metsolan ala-asteelta ja Vantaan Kartanonkosken koululta. Kilpailuun tuli todella paljon hyviä otoksia ja tarinoita, joista raadin oli vaikea valita parhaita. Kiitämme kaikkia osallistujia huikeista luomuksista!  Tässä uutisessa nostamme esiin parhaita paloja kuvista ja tarinoista.

”Vantaanjoen kipsihankkeessa käsitellään vuosina 2018-2020 kipsillä lähes 3500 hehtaaria
Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Kipsin avulla estetään fosforin päätyminen pelloilta
vesistöihin. Samalla vähennetään vesistöjen rehevöitymistä. Peltojen kipsikäsittelyä on
tutkittu useissa tutkimushankkeissa.”
-Sasha ja Nellie, Kartanonkosken koulun 4 D

”John Nurmisen Säätiön yhtenä tavoitteena on fosforikuorman vähentäminen, sillä fosfori
rehevöittää vesistöjä. Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään neljä tonnia maanparannuskipsiä
hehtaarille. Kipsin avulla poistettu fosforimäärä on arvioilta noin kymmenen tonnia viiden
vuoden aikana.”
-Eevi ja Noora, Kartanonkosken koulun 4 D

”Levitimme kipsiä pelloille. Kipsi puhdistaa veden, jolloin vesi ei rehevöidy eikä mereen
mene peltojen kasvatusaineita. Puhdas vesi on tärkeää!”
-Terhi, Sara ja Ellen, Kartanonkosken koulun 4 D

”KIPSILLÄ VESISTÖT KUNTOON
Olipa kerran Janne. Hän tykkäsi leikkiä Nerf-pyssyillä. Hänen äitinsä sekä isänsä olivat sairaanhoitajia.
Eräänä päivänä Janne sopi koulussa kavereittensa kanssa, että he menisivät koulun jälkeen maatilalle Haltialaan leikkimään Nerf-pyssyillä. Pitkän koulupäivän
jälkeen Janne kävi hakemassa pyssynsä sekä leikki panoksensa. Mutta Janne löysi 19 ja hänen piti löytää 20. Kun hän etsi Äitinsä kaapista niin sieltä löytyi
kipsiä. Janne sai idean, että kiinnittäisi kipsiä panoksiinsa yllätykseksi.

Maatilalla he sopivat joukkueet sekä aloituspaikat. Kun Janne ampui vahingossa pellolle, hän lähti hakemaan hän huomasi, että pieni lammikko johon panos
oli tippunut oli täysin puhdas sekä kipsi oli huuhtoutunut irti!

Seuraavana päivänä hän kertoi koulussa opettajalleen tapahtuneesta niin opettaja päätti soittaa veden suojelu firmaan. Seuraavana kesänä Vantaanjoen
vesi oli täysin puhdasta. LOPPU!”
-Leo, Metsolan ala-asteen 4 A

”PÖNTSÄ PELASTAA JOET!
Hei, olen Pöntsä. Sain nimen Pöntsä siitä että olin niin pöhkö, mutta en enää. Kerron teille tarinan kun pelastin joet, aloitetaan. Kerran noin kaksi vuotta sitten
kun olin omistajani Lolan kanssa vantaanjoella.

Lola ja minä hämmästyttiin kun näimme Vantaanjoen. Minä kysyin “miksi vantaanjoki on niin tumma eikä kirkas?” Lola sanoi että “joki oli kyllä aika omituisen
värinen.” Menin kuitenkin uimaan ja ihmetyin kuinka vesi oli niin omituista. Tajusin että tähän tarvitaan kipsiä, kävin takakontissa ja hain kipsin. Lola ihmetteli
mitä teen kun ei tajunnut kun menin uimaan kipsin kanssa.

Lola hämmästyi kun kipsi toimi ja vesi kirkastui ja sanoi että minun pitää mennä veden suojeluyhdistykseen. Minä olin innoissaan ajatuksesta ja pyysin Lolan
mukaan. Siitä lähtien minä ja Lola olemme alkaneet auttaa vesienpuhdistusta.”
-Matilda, Metsolan koulun 4 A

”KIPSILLÄ VESISTÖT KUNTOON

Oli aurinkoinen ilta. Jaska oli hyvällä mielellä, koska hän sai hänen kipsinsä pois kädestään. Jaska pyysi lääkäriltään, että saisi kipsinsä kotiin lääkäri antoi
Jaskalle hänen kipsinsä.

Jaska laittoi kotonaan kipsin pöydälle. Seuraavana aamuna Jaska luki aamulehdestä, että jos laittaa kipsiä likaiseen veteen niin päivän päästä siitä tulee
puhdasta. Niinpä Jaska aikoi koittaa sitä ja Jaska haki vettä vantaanjoesta pulloon ja vei sen kotiin. Jaska laittoi kipsiä pulloon, jossa oli sitä vettä.
Seuraavana aamuna Jaska katsoi pulloa. Vesi oli ihan kirkasta. Jaska meinasi mennä sinä päivänä kertomaan Haltialan omistajalle, että jos laitattaa veteen
kipsiä niin siitä tulee kirkasta.

Niinpä Jaska lähti Haltialaan ja kertoi Haltialan omistajalle hänen asiansa. Haltialan omistaja innostui ajatuksesta koska hänen mielestänsä Vantaanjoki oli
hyvin likainen. Haltialan omistaja keksi, että hän voisi levittää sitä hänen pelloilleen kipsiä koska hänen pelloiltaan menee vettä Vantaanjokeen. Haltialan
omistaja kysyi mistä kipsiä voi ostaa. Jaska ei tiennyt mutta sanoi että voi soittaa, vaikka sairaalaan mistä ne saa kipsiä.
Niinpä Haltialan omistaja meni lähimpään sairaalaan ja kysyi mistä ne saa kipsiä. Sairaanhoitaja sanoi, että kysy hänen pomoltaan hän varmaan tietää. Niinpä
Haltialan omistaja meni kysymään siltä pomolta. Pomo sanoi, että ne saa kipsiä Siilijärveltä. Haltialan omistaja kysyi niitten Siilijärvi tyyppien puhelinnumeroa.
Pomo antoi Haltialan omistajalle sen puhelinnumeron. Haltialan omistaja kiitti pomoa ja lähti maatilalleen.

Kun Haltialan omistaja oli kotona, hän soitti siilijärven tyypeille, että saako hän kipsiä. Siilijärven tyypit sanoi, jos hän tulee hakemaan. Haltialan omistaja sopi,
että hän tulee hakemaan parin päivän päästä. Sitten parin päivän päästä Haltialan omistaja lähti ajamaan. Siilijärven tyyppi odotti Haltialan omistajaa koko
päivän.

Kunnes Haltialan omistaja tuli Siilijärven tyyppi antoi Haltialan omistajalle ihan sikana kipsiä. Haltialan omistaja ja Siilijärven tyypin kanssa juttelivat hinnasta ja
Haltialan omistaja lähti. Kun Haltialan omistaja palasi kotiin hän heti alkoi levittämään kipsiä. Parin vuoden päästä Haltialan omistaja oli joka vuosi levittänyt kipsiä ja Vantaanjoki oli
jo aika puhdas. Haltialan omistaja oli tosi kiitollinen Jaskalle, että hän kertoi Haltialan omistajalle että kannattaa laittaa kipsiä pelloille.”
-Kaarlo, Metsolan koulun 4 A

”Kipsi on aine joka auttaa peltojen hyvinvointia.
Kipsiä voidaan levittää ihan käsin, se ei ole myrkyllistä ihmiselle, mutta sitä ei kannata syödä. Kipsin vaikutus on noin 5 vuotta.
Kipsi on tutkitusti tehokas ensiapu Itämeren suojeluun.
Vesiensuojeluissa on mukana paljon ihmisiä kuten sponsoreita, kipsin laittajia tai vaikka kipsin tai vesien tutkijoita.”
-Maria, Kartanonkosken koulun 5 C

”Kipsi on pelastanut luontoa monelta kantilta. Se esimerkiksi estää savihiukkasten joutumista jokiin, järviin ja lopulta mereen.
Kipsi painaa savihiukkaset veden pohjalle josta ne eivät pääse leviämään. Vesi kirkastuu noin 12 tunnin sisällä kirkkaaksi. Kipsi myös estää fosforin pääsyä Suomen vesistöihin. Se myös estää vesistöjen rehevöitymistä.

Kipsi on tutkitusti tehokas ensiapu itämeren suojeluun. Se säilyy pellossa 5 vuotta jonka jälkeen sitä pitää levittää uudestaan. Kipsi on tehokkain tapa vesiensuojeluun.”
-Liinu, Kartanonkosken koulun 5 C

”Kipsi pysyy pellolla jopa 5 vuotta. Sen viiden vuoden aikana tulee tapahtumaan paljon.”

”Kipsin levittämisen ansiosta meidän vesistöt puhdistuvat.”

”Kipsi on hyväksi vesistöille sen ansiosta vesi kirkastuu ja puhdistuu hyväksi esim uimavedeksi.”

”Tässä vielä vasemmalla kuva vedestä johon on laitettu kipsiä.  Muista kuitenkin vaikka kipsiä on, niin suojella muilla keinoin vesistöjä!”

-Emma, Kartanonkosken koulun 5 C

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys r.y., Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittavat säätiön yksityiset tukijat, Euroclear, Yara sekä ympäristöministeriö osana Suomen vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa esitettyjä toimia ja YM:n ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön” -kärkihanketta.

Tutustu Vantaanjoen kipsihankkeeseen täällä.