Vuosi sitten keväällä lanseerattu Pirkka Saaristolaiskalapihvi on noussut yhdeksi suosituimmista pakastekalatuotteista K-ruokakaupoissa. Nyt tuote on saanut parikseen uuden pinaattisen version. Molemmat Saaristolaiskalapihvit valmistetaan John Nurmisen Säätiön Lähikalahankkeessa kestävästi kalastetusta lahnasta.
Itämeren lahnaa syötiin vielä 70-luvulla runsaasti, mutta nykyään yhä vähemmän. “Kuluttajat eivät koe lahnaa ruokakalaksi. Siksi halusimme ryhtyä yhteistyöhön Keskon kanssa, jotta lahna saataisiin hyötykäyttöön ja takaisin ruokapöytiin”, Lähikalahankkeen projektipäällikkö Miina Mäki kertoo.
Kalan syönnin positiiviset terveysvaikutukset ovat merkittäviä, ja uusissa ravitsemussuosituksissa suomalaisia kehotetaankin lisäämään kalaa ruokavalioonsa entistä enemmän (THL). Särkikalan syömiselle ei ole rajoituksia, sillä vähärasvaisena kalana siinä ei ole havaittu merkittäviä pitoisuuksia haitta-aineita.
Itämerestä kestävästi kalastettua kalaa syödessä tekee palveluksen myös ympäristölle: kalansaaliin mukana vesistöistä poistuu ravinteita, mikä auttaa vähentämään rannikkovesien rehevöitymistä. Särkikalat ovat hyötyneet meren rehevöitymisestä ja niiden määrä on kasvanut rannikkovesissämme. Paikallisesti ne voivat myös lisätä rehevöitymistä pöllyttäessään pohjasta lisää ravinteita veteen.
Itämeren lahna ja särki ovat lisäksi ekologinen vaihtoehto lihalle ja tuontikalalle.
”Ruoan, erityisesti lihan ja maidon, tuotanto on yksi suurista Itämeren kuormittajista. Helpoin tapa suojella Itämerta onkin syödä mahdollisimman paljon kasviksia ja kotimaista kestävästi kalastettua kalaa,” Mäki toteaa.
Jo neljäs vuosi valvottua Itämeren hoitokalastusta
Säätiön vuonna 2015 käynnistämän Lähikalahankkeen sopimuskalastajat valitaan aina vuodeksi kerrallaan. Tänä vuonna Saaristo- ja Selkämerellä kalastaa 24 sopimuskalastajaa, joiden tavoitteena on pyytää yhteensä 150 000 – 200 000 kg särkeä ja lahnaa. Hanke on saanut rahoitusta Interreg Central Baltic -ohjelmalta.
Edellisvuonna lahnaa ja särkeä saatiin noin 160 000 kg, ja saaliin mukana merestä poistui samalla 1,2 tonnia fosforia.
Hankkeen sääntöjen mukaisesti kala pyydetään rysäpyydyksillä, joista esimerkiksi peto- ja vaelluskalat sekä kaikki uhanalaiseksi määritellyt kalat vapautetaan takaisin veteen. Sääntöjen noudattaminen varmistetaan pistokokein, saaliin myyntitositteiden sekä saalisraporttien avulla.
Lisätietoja:
Miina Mäki
projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö
p. 050 576 3298
miina.maki(at)jnfoundation.fi
Lisätietoa Lähikalahankkeesta
Kysymyksiä ja vastauksia Lähikalahankkeeseen liittyen
Lisätietoa Saaristolaiskalapihvistä
