Lehdistötiedote 16.10.2013

Krimin sota Suomessa: tietokirjailija Raoul Johnsson ja toimittaja Ilkka Malmberg herättävät Oolannin sodan tapahtumat henkiin John Nurmisen Säätiön uutuuskirjassa

Tietokirjailija Raoul Johnsson, jonka kirjoittama teos Kustaa III ja suuri merisota nousi vuoden 2011 Tieto-Finlandia-palkintoehdokkaaksi, on nyt tarttunut kansanlaulusta tuttuun mutta yksityiskohdiltaan monelle tuntemattomaksi jääneeseen aiheiseen. Säätiön tänään julkaistava uutuuskirja Kauhia Oolannin sota – Krimin sota Suomessa 1854–1855 kertoo lukijalle mukaansatempaavalla tavalla mutta tosiasioihin pitäytyen Oolannin sodan taustat ja tapahtumat vuosilta 1854–1855. Suomessa käydyn Oolannin sodan ymmärtämiseksi on välttämätöntä tuntea sen kansainväliset taustat, joista johdantona Suomen rannikon sotatapahtumiin kertoo kirjan alkuosassa toimittaja Ilkka Malmberg tunnetuksi tulleella journalistisella otteellaan.
Suuriruhtinaskunta Suomi joutui osana Venäjän valtakuntaa Ison-Britannian ja Ranskan muodostaman liittoutuman kauppasaarron ja hyökkäyksen kohteeksi. Oolannin sotana tunnettu tapahtumasarja toi Suomen rannikolle yllättäen ja tulivoimaltaan sekä joukkojen lukumäärältään ennennäkemättömän mahtavan laivaston, joka tuhosi, poltti ja ryösti häikäilemättömästi Suomen rannikkokaupunkien satamia, laivoja ja ulkomaankaupan varastoja. Liittoutuneiden perimmäisenä tarkoituksena oli estää Venäjää lähettämästä apuvoimia Kronstadtista Mustallemerelle. Kahden sotavuoden tapahtumista tunnetuimmat ovat Ahvenanmaalla Bomarsundin linnoituksen pommitus ja sen tuhoaminen sekä Viaporin linnoituksen kaksi vuorokautta keskeytyksettä kestänyt armoton tulittaminen.
Oolannin sodan tapahtumat olivat kuitenkin vain suuremman suurvaltasodan, Krimin sodan, sivunäyttämö. Krimin sota, aiemmin Itämainen sota, käytiin 1853–1856 Venäjän ja Osmanien valtakunnan eli Turkin, Ison-Britannian, Ranskan ja Sardinian kuningaskunnan muodostaman liittoutuman välillä. Oolannin sodan sekä myös Krimin niemimaan sotatapahtumia valottaa teoksen ainutlaatuisen loistelias kuvitus, joka käsittää pitkälle yli kaksisataa väri- ja mustavalkokuvaa, joiden joukossa on myös aikaisemmin Suomessa julkaisemattomia maailman ensimmäisen sotavalokuvaajan Roger Fentonin ottamia valokuvia 1855 Krimin niemimaalta.
Vaikka Oolannin sota olikin äkansainvälisestä näkökulmasta vain Krimin sodan sivujuonne, sen merkitys ei ollut suinkaan vähäinen Suomen kannalta. Kirjan luettuaan lukija voi aivan syystäkin ihmetellä, miksi tämä todella kiinnostava vaihe Suomen historiassa on jäänyt näin vähälle huomiolle. Sen seuraukset eivät olleet suinkaan vähäiset: Päinvastoin, Suomessa sota ja sen päättymisen käynnistivät uudelleen sen kehityksen, joka oli jo saanut ensimmäisen sysäyksensä Kustaa III:n sotien mainingeista – Suomen matkan kohti itsenäisyyttä.
Teos jatkaa säätiön tavoitetta kustantaa mukaansatempaavia ja kauniita laatukirjoja, jotka liittyvät merenkulun historiaan. Säätiö on julkaissut kahdenkymmenen vuoden ajan korkealaatuisia kirjoja meritaiteesta, majakoista, merisodasta, navigoinnin historiasta sekä useita kirjoja löytö- ja tutkimusmatkailun historiasta. Säätiön kirjat ovat olleet kolme kertaa Tieto-Finlandia ehdokkaina: emeritusprofessori Anto Leikolan teos Norsusta nautilukseen – löytöretkiä eläinkuvituksen historiaan vuonna 2012, Raoul Johnssonin Kustaa III ja suuri merisota – Taistelut Suomenlahdella 1788 1790 vuonna 2011 ja vuonna 2009 julkaistu Valo merellä/Ljuset till havs – Suomen majakat/Finlands fyrar 1753–1906 puolestaan ilmestymisvuonnaan. Säätiön aiemmat suurteokset menestyvät myös maailman kirjamarkkinoilla. Meritie – Navigoinnin historia (2007) ja Ultima Thule (2001) ovat molemmat ilmestyneet kuudella eri kielellä. Näiden yhteenlaskettu painosmäärä on 80 000. Myös Mare Balticum – 2000 vuotta Itämeren historiaa (1995) on ilmestynyt useina kieliversioina.
Teoksia voi ostaa John Nurmisen Säätiöstä, Kirjavälityksestä tai kirjakaupoista kautta maan.

Lisätietoja:

John Nurmisen Säätiö Helsingin kirjamessuilla osastolla 6h109