Ympäristöministeri Niinistö: Itämeri-toimijoita on suuri joukko – ja niitä kaikkia tarvitaan.
John Nurmisen Säätiö oli mukana Raumanmeren Rotaryklubin ja Itämeri haasteen järjestämässä suurtapahtumassa tänä vuonna 570 vuotta täyttävän Rauman jäähallissa maaliskuun 14. päivänä.
Itämeri-seminaarien ongelmana on usein, että siellä saarnataan käännytetyille. Rauman tilaisuus oli virkistävä poikkeus tähän: paikalla oli Itämeren tilasta kiinnostunutta ja huolestunutta yleisöä monin verroin enemmän kuin Itämeri-asiantuntijoita. Puhujiksi oli rekrytoitu nimekäs joukko meriasiantuntijoita ja vesialan yritysten edustajia, joista monella on myös henkilökohtainen suhde Rauman seutuun.
Raumalla yritykset ja kaupunki puhaltavat yhteen hiileen monilla rintamilla. Yksi erinomainen osoitus hyvästä yhteistyöstä yrityselämän ja kaupungin välillä on Rauman kaupungin ja metsäteollisuuden yhteinen jätevedenpuhdistuslaitos, joka rakennettiin 10 vuotta sitten. Kun yhteispuhdistamoa ryhdyttiin suunnittelemaan, monet suhtautuivat epäuskoisesti yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön. Nyt tilanne on toinen. Tehtaanjohtaja Kari Pasanen UPM:stä kertoi, että yhteispuhdistuksen edut ovat huomattavat sekä kustannusten että puhdistustuloksen kannalta. Erityisesti mereen päätyvässä typessä saavutetaan erinomainen puhdistustulos.
Selkämeri on Itämereen verrattuna suhteellisen hyväkuntoinen. Tilaisuuden juhlapuheenvuoron pitänyt ympäristöministeri Ville Niinistö kuvasi koko Itämeren huonoa tilaa: Itämeren pohja on Euroopan suurin aavikko ja kansainvälisen Itämeri-yhteistyön symboliksi ovat tulleet massiiviset sinileväkukinnat. Niinistö aikoo ministerikautenaan tehdä hartiavoimin töitä Itämeren tilan parantamiseksi. ”Muuten ei ole Turkuun palaamista.” Ville Niinistö kiitti raumalaisten ja lähiseudun kansalaisaktiivisuutta ja yritysten toimia Itämeren hyväksi. Hän totesi, että Itämeri-toimijoita on iso määrä – ja niitä kaikkia tarvitaan. Toimijoista John Nurmisen Säätiötä ministeri kiitti ympäristönsuojelun ja taloudellisen ajattelun yhdistävästä toiminnasta.
Tilaisuudessa puhuneet John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen ja Puhdas meri –hankkeista vastaava johtaja Marjukka Porvari korostivat jätevedenpuhdistamoilla tehtävän työn tärkeyttä. Se, että Itämeren koko valuma-alueella saadaan ravinteet vessavesistä pois HELCOM:in jätevesisuosituksen mukaisesti, on Itämeren kohtalonkysymys. Porvari kuittasi juontaja Jami Jokisen kysymyksen, mitä hän tekisi jos rahaa olisi määrättömäsi käytössä: ”Jätevesien puhdistuksen tehostamisen lisäksi ostaisin Saaristomerta eniten kuormittavat pellot pois viljelykäytöstä vähemmän kuormittavaan käyttötarkoitukseen.”
Tapahtumassa julkistettiin Suomen rotareiden toimintasuunnitelma Itämeren tilan parantamiseksi. Rotaryverkosto ja Itämerihaaste olivat yhdessä koonneet esimerkkejä toimenpiteistä lähivesien ja Itämeren hyväksi. Vinkit oli jaettu kolmeen ryhmään: konkreettiset projektit, tietoisuuden lisääminen ja varojen keruu Itämeren hyväksi toimiville organisaatioille.
Tapahtuman primus motoreina toimivat Raumanmeren Rotaryklubin Raimo Vahanto sekä Itämerihaasteen Helsingin koordinaattori Lotta Nummelin. Päivän aikana kävi ilmeiseksi, että tapahtumasta tehdään jokavuotinen traditio – niin suuri oli innostus osanottajien ja yleisön joukossa.
Juha Nurmisen isoisän isä Johan Nurminen perusti John Nurminen -nimisen yrityksen Raumalla 1886. Muisto perheyrityksen juurista ja varustamo- ja kuljetusalan historiasta näkyy John Nurmisen Säätiön logossa ”Älä wälit! Ann Nurmise wälittä.”