Olen viettänyt suuren osan elämästäni Itämeren sylissä. Olen lähes aina asunut rakkaan meren äärellä. Lapsuuteni kesät purjehdimme kaikki kesät Saaristomerellä, Ahvenanmaalla ja Tukholman saaristossa. Nykyisin purjehdin omalla veneelläni samoja vesiä ja toivon joskus vielä voivani näyttää kauniin Itämeren omille lapsilleni, sellaisena kuin minä sen muistan (tai kenties jopa parempana).

Keväisin, kun jäät sulavat ja päivät pitenevät, alkaa odotus olla jo sietämätöntä. Kohta vene lasketaan vesille ja vihdoin pääsen taas seikkailemaan tuhansien saarien keskelle tuulen voimalla. Ennen sitä on venettä jo huollettu monta kymmentä tuntia. Ja sama on tehty syksyisin, kun vene on nostettu vesiltä ja valmistellaan talvitelakointia. Välillä olen jopa miettinyt, että onpas tämä hullujen hommaa! Veneen parissa tehdään monta päivää työtä, jotta kesälomalla pääsee muutamaksi viikoksi veneilemään. Mutta joka kerta totean, että on se todellakin sen arvoista! Itämeren kutsua on vaikea vastustaa.

Purjehtiessani olen usein miettinyt Itämeren tilaa ja varsinkin oman toimintani vaikutusta.

Miten voisin elää niin, että Itämeri säilyy kauniina ja monimuotoisena? Miten voin elää veneellä ja saaristossa mahdollisimman ympäristöystävällisesti? Olen pyrkinyt ahmimaan tietoa aiheesta ja sovittamaan saatua tietoa omaan elämääni. Loppujen lopuksi se ei ole vaikeaa, se vaatii vain tahtoa ja sitä, että pysähtyy hetkeksi pohtimaan päivittäisiä valintojaan.

Saaristokohteissa ja satamissa on ilahduttavaa nähdä, että monet kanssaveneilijät ja muut vieraat pohtivat samoja asioita. Ja monet myös toimivat sen mukaan! Ei päästetä vieraita kemikaaleja vesistöön, vaan tiskataan ja peseydytään maissa. Vessassa käydään maissa ja veneen septisäiliö tyhjennetään sille kuuluvaan kohteeseen. Kulutetaan mahdollisimman vähän ympäristöä ja vesistöjä kuormittavia tuotteita. Veteen ei heitetä mitään jätteitä, vaan ne lajitellaan maissa.

Helppoja kaikkien ulottuvilla olevia jokapäiväisiä valintoja, ja monelle Itämerellä liikkuvalle jo itsestäänselvyyksiä.

Ihmisten päivittäisten päätösten rinnalla on tärkeää, että tehdään myös ylemmän tason toimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Suuri kiitos tästä John Nurmisen Säätiölle ja monelle muullekin taholle. Vaikka paljon on vielä tehtävissä, on ympäristötietoisuus selvästi kasvanut monellakin tasolla ja aitoja toimia tehdään Itämeren suojelemiseksi. On mahtavaa nähdä, että yrityksetkin ovat lähteneet mukaan pelastamaan Itämerta. Olen jo oman elämäni ja työurani aikana nähnyt selkeää positiivista muutosta asenteissa ja ympäristötietoisissa toiminnoissa. Oma kokemukseni on se, että kaikilla toimilla todellakin on vaikutusta. Voimme selkeästi vaikuttaa oman lähiympäristömme parempaan laatuun määrätietoisella työllä, vastuullisemmalla kuluttamisella ja päivittäisillä valinnoilla.

Toivoa siis on – olen varma siitä, että tulevaisuudessa me kaikki voimme nauttia puhtaammasta, kauniimmasta ja monimuotoisemmasta Itämerestä!

Otto Trapp
Asiakasohjelman tuottaja, Tokmanni

Tokmanni lahjoittaa 1 sentin jokaisen 1.5.–31.8.2022 ostetun Pisara-tuotteen hinnasta Itämeren suojeluun. Lahjoitusrahat ohjataan Itämeren suojeluun keskittyneelle John Nurmisen Säätiölle. Vuonna 2022 yhteistyötä tehdään jo kolmatta kertaa, ja yhteensä Tokmanni on lahjoittanut maailman saastuneimpiin meriin kuuluvan Itämeren suojelutyöhön jo 133 000 euroa.