Kansainvälinen NutriTrade-hanke julkaisee tänään kolme Itämeren tilan parantamiseen liittyvää politiikkasuositusta. Suosituksissa nostetaan esiin uusia keinoja meren suojeluun ja ehdotetaan ympäristönsuojelun ohjauskeinojen kehittämistä näiden toimien käyttöön ottamiseksi.

Uusien suojelukeinojen avulla on mahdollista saavuttaa parannus Saaristomeren ja koko Itämeren tilaan.

Kipsikäsittely ylivoimaisen tehokas keino maatalouden päästövähennyksissä

Ensimmäisessä suosituksessa esitellään maatalouden vesiensuojelun uusi menetelmä, peltojen kipsikäsittely. Maatalouden fosforipäästöjen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren suojelussa ja peltojen kipsikäsittely vaikuttaa olevan ylivoimaisen tehokas keino tällä saralla.

Menetelmää on tutkittu NutriTrade- ja SAVE* -hankkeiden pilotissa ja sen on havaittu leikkaavan maatalouden fosforikuormitusta välittömästi peräti 50 prosentilla. Menetelmä soveltuisi käytettäväksi Etelä-Suomessa jopa 540 000 peltohehtaarilla. Tällöin fosforivaluma Itämereen vähenisi 200-300 tonnia, mikä vastaa lähes koko Suomelle Itämeren suojelusopimuksessa asetettua vähennystavoitetta.

Kipsikäsittelyn käyttöönottoa tulisi selvittää muuallakin Itämeren alueella, kuten Tanskassa, Puolassa, Ruotsissa ja Virossa. Alustavien arvioiden mukaan peltojen kipsikäsittely voisi vähentää maatalouden fosforikuormitusta Itämereen jopa 25 prosenttia eli 1 500 – 2 000 tonnia.

Tehokkuuden ohella kipsikäsittely on myös verrattain edullinen vesiensuojelumenetelmä.

”Fosforikilon vähentämiskustannus kipsikäsittelyssä on vain kolmasosa siitä mitä nykyisin käytössä olevissa maatalouden vesiensuojelumenetelmissä. Varsinais-Suomen pilotissa vähennetyn fosforikilon kustannus oli noin 70 euroa”, kertoo professori Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta.

Kipsitys saatava osaksi maatalouden tukimekanismeja

NutriTrade-hankkeen toisessa suosituksessa korostetaan, että vesiensuojeluhyötyjen toteutuminen edellyttää kipsimenetelmän saamista mukaan maatalouden tukimekanismeihin ja seuraavaan maatalouden tukiohjelmaan. Juuri nyt on sopiva aika ryhtyä asian vaatimaan valmisteluun. Keskeisiä toimijoita asian edistämisessä ovat Helcom, EU-jäsenvaltiot sekä Euroopan komissio.

”Kannatamme peltojen kipsikäsittelyn laajamittaista käyttöönottoa yhteiskunnan tukemana vesiensuojelutoimena. Ilman sitä toimen toteutus jää yksittäisten hankkeiden ja aloitteiden varaan, eikä suuren mittaluokan vesiensuojeluhyötyjä saavuteta”, NutriTrade-hanketta johtavan John Nurmisen Säätiön projektipäällikkö Anna Saarentaus kertoo.

Maanviljelijöiden parissa kipsikokeilut ovat saaneet positiivisen vastaanoton.

”Peltojen kipsikäsittelystä jäi Varsinais-Suomen pilottiin osallistuneille viljelijöille myönteinen kokemus. Satoon, maaperään tai vesieliöstöön kohdistuvia haittavaikutuksia ei havaittu kokeilun yhteydessä. Kipsikäsittelyn etuna on myös, ettei se vie viljelypinta-alaa”, perustelee projektikoordinaattori Eliisa Punttila Helsingin yliopistosta.

Yritykset mukaan rahoittamaan Itämeren puhdistusta

NutriTrade-hankkeen kolmannessa suosituksessa valotetaan ravinnekompensaatioiden mahdollisuuksia Itämeren suojelussa. Ravinnekompensaatiolla tarkoitetaan mallein tai mittauksin varmennettua, vapaaehtoista ravinnepäästövähennystä, joka ylittää lakisääteisen suojelun tason.

Tulevaisuudessa kompensaatioita saattaa olla mahdollista ja järkevää käyttää ympäristölupajärjestelmien yhteydessä. Ympäristölupaa hakevalle toimijalle olisi kaksi vaihtoehtoista tapaa kompensoida tulevat päästönsä. Hakijan tulisi toteuttaa vastaava määrä päästövähennyksiä vesialueella joko itse tai maksamalla toiselle toimijalle niiden toteuttamisesta. Tällaisen joustotarpeen synnyttää EU-direktiivin tulkinta.

”EU:n vesiensuojelua ohjailee vesipuitedirektiivi. EY-tuomioistuin teki sen sitovuudesta muutama vuosi sitten varsin ankaran, ns. Weser-tulkinnan. Sen mukaan vesialueelle ei saa myöntää ympäristölupaa mihinkään kuormittavaan toimintaan, jos vedenlaatu ei ole riittävän hyvä. Tämä sinällään vesistöjä suojeleva linjaus sopii huonosti yhteen alati muuttuvan talouden ja vesipuitedirektiivin edellyttämän kustannustehokkuuden kanssa”, sanoo erikoistutkija Antti Iho Luonnonvarakeskuksesta.

Pelisääntöjä kompensaatioiden hyödyntämiseen ympäristöluvituksessa selvitetään parhaillaan ympäristöhallinnossa. Hyödyntämisen mahdollisuus on tuotu tai sitä ollaan tuomassa ympäristölainsäädäntöön esimerkiksi Ahvenanmaalla, Ruotsissa ja Tanskassa.

NutriTrade on yksi EU:n Itämeristrategian lippulaivahankkeista. Hankkeilla pyritään saavuttamaan merkittäviä päästövähennyksiä ja siten edistämään Itämeren palautumista hyvään ekologiseen tilaan. NutriTrade-hankkeen suurin rahoittaja on EU Interreg Central Baltic –ohjelma. Hanketta johtaa John Nurmisen Säätiö kumppaneinaan Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Sveriges lantbruksuniversitet ja Anthesis Enveco. www.nutritradebaltic.eu

Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön missio on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden tavoitteena on Itämeren tilan parantaminen sellaisin konkreettisin toimin, jotka vähentävät mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä. Puhdas Itämeri -hankkeet rahoitetaan yksityisin lahjoitusvaroin ja julkisella rahoituksella. www.johnnurmisensaatio.fi

*SAVE on Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen tutkimushanke. Se on osa hallituksen kiertotalouden kärkihanketta, joka saa rahoitusta ympäristöministeriöltä.

Lisätietoja

Markku Ollikainen
Professori, Helsingin yliopisto
puh. +358 2941 58065
markku.ollikainen(at)helsinki.fi

Eliisa Punttila
Projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto
puh. +358 2941 5806
eliisa.punttila(at)helsinki.fi

Antti Iho
erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
puh. +358 295326159
antti.iho(at)luke.fi

Anna Saarentaus
Projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö
puh. +358 40 7190208
anna.saarentaus(at)jnfoundation.fi

Politiikkasuositukset:

• NutriTrade Policy Brief No 1: Gypsum amendment of fields: a cost-efficient measure for the Baltic Sea Water quality benefits and feasibility for large scale use in agriculture
• NutriTrade Policy Brief No 2: Gypsum amendment of fields: a cost-efficient measure for the Baltic Sea Including gypsum in the Agri-Environmental Policy
• NutriTrade Policy Brief No 3: Nutrient Offsets – a potential tool to reconcile growing economy with strict water quality standards