Tehokkaalla ravinteidenpoistolla voidaan merkittävästi parantaa Itämeren tilaa

Pietarissa alkaa tänään kaksipäiväinen teknologiafoorumi, jossa Itämeren alueen jätevesiammattilaiset vaihtavat tietoa nykyaikaisesta ravinteidenpoistosta. Tilaisuutta isännöi Pietarin vesilaitos, joka on viime vuosina tehnyt mittavia investointeja teknologian modernisointiin ja päässyt erityisesti ravinteidenpoistossa sekä lietteenkäsittelyssä yleiseurooppalaiselle tasolle. Saavutukset Pietarissa toimivat erinomaisena esimerkkinä konkreettisista toimista Itämeren tilan parantamiseksi ja neuvostoaikaisen teknologian onnistuneesta nykyaikaistamisesta.

Teknologiafoorumi on osa PRESTO-projektia (Project on Reduction of Eutrophication of the Sea Today). Foorumissa vertaillaan kokemuksia jätevedenpuhdistusteknologian nykyaikaistamiseen, erityisesti ravinteidenpoistoon liittyen. Pietarin Keskiselle puhdistamolle tehtävän vierailun lisäksi foorumin osallistujille esitellään jätevedenpuhdistamoiden modernisoimiseen ja ravinteidenpoiston parantamiseen liittyviä teknisiä ratkaisuja, keskustellaan laitosten käyttökokemuksista erilaisissa olosuhteissa ja etsitään keinoja laitosten väliseen kokemusten vaihtoon tulevaisuudessa.

Tilaisuuden yhteydessä on tarkoitus myös ratkaista yksittäisten vesilaitosten ongelmia – PRESTO:n puitteissa neljän Valko-Venäjän kaupungin (Grodno, Molodechno, Vitebsk, Baranovichi) jätevedenpuhdistamot investoivat nykyaikaiseen ravinteidenpoistoon. Investointien avulla tavoitteena on saavuttaa jopa 500 fosforitonnin vähennys vesistöihin päätyvässä kuormassa vuoteen 2014 mennessä. Projektin investointiosiosta vastaa John Nurmisen Säätiö.

Grodnon vesilaitoksen johtava insinööri Igor Iuzviak ja pääteknologi Irina Zenkevich toteavat: ”Odotamme innolla vierailua Pietarin Keskiselle jätevedenpuhdistamolle. Toivomme mielenkiintoista keskustelua ja kokemustenvaihtoa eri Itämeren maiden jätevesiasiantuntijoiden ja -ammattilaisten kanssa. Uskomme, että PRESTO-projektiin osallistuminen auttaa meitä parantamaan oman laitoksemme tehokkuutta.”

Projektin koulutusosiota johtaa Berliinin teknillinen yliopisto. Osion keskeisenä tavoitteena on valkovenäläisten jätevesiasiantuntijoiden ja -ammattilaisten perehdyttäminen nykyaikaisiin ravinteidenpoiston teknologioihin, sekä ravinteiden ympäristövaikutuksiin liittyvän tiedon lisääminen.

Berliinin teknillisenyliopiston professori Matthias Barjenbruch sanoo: ”Odotan foorumilta hedelmällistä ajatustenvaihtoa jätevedenpuhdistusammattilaisten ja -asiantuntijoiden kesken, sekä aktiivista osallistumista keskusteluun liittyen ravinteidenpoiston menetelmiin ja käyttöönottoon.”

Koulutusosiossa ovat mukana neljän valkovenäläisen investointeja tekevän vesilaitoksen lisäksi neljän muun valkovenäläisen kaupungin – Brestin, Lidan, Polotskin ja Slonimin – vesilaitokset, sekä Minskin, Brestin ja Polotskin teknilliset korkeakoulut. Latvian Daugavpilsin ja Liettuan Kaunasin vesilaitokset ovat mukana PRESTO-projektissa jakamassa omia kokemuksiaan jätevedenpuhdistamoiden nykyaikaistamisesta.

Tilaisuuden järjestäjänä toimii Itämeren kaupunkien liitto (UBC), joka on vastuussa projektin koordinoinnista. ”Tavoitteenamme on, että teknologiafoorumin osallistujat saavat kattavan käsityksen moderneista ravinteidenpoistoteknologioista ja -sovelluksista ja voivat hyödyntää näitä oppeja omassa työssään, ” toteaa projektikoordinaattori Pekka Salminen.

EU:n Itämeriohjelma hyväksyi PRESTO-projektin kesäkuussa 2011. Projektin kokonaisbudjetti on 4,55 miljoonaa euroa, josta jätevedenpuhdistamoilla ravinteiden poistoon käytettävät suorat investoinnit ovat 2 miljoonaa euroa. EU rahoittaa suurimman osan projektista: se kattaa 75 – 90% yhteistyökumppanien projektikustannuksista riippuen siitä, missä maassa yhteistyökumppani toimii. Lisäksi Suomen ympäristöministeriö tukee suomalaisia yhteistyökumppaneita, John Nurmisen Säätiötä ja UBC:tä.

Osa Valko-Venäjästä sijaitsee Itämeren valuma-alueella. Sieltä tuleva ravinnekuormitus päätyy Itämereen kolmea reittiä: Puolan läpi virtaavan Veikselin mukana, Liettuan läpi virtaavan Niemen-joen kautta, joka kulkee Kaliningradin alueen ja Liettuan rajalla, sekä Latvian läpi virtaavan Väinäjoen (Daugava) mukana. Maan puhdistamoinfrastruktuuri on osittain vanhentunutta, eikä ravinteita nykyisellään poisteta tehokkaasti. Itämeren suojelukomissio HELCOM onkin arvioinut, että Valko-Venäjän ravinteiden poistoa tehostamalla voitaisiin vähentää yli 1000 tonnia vuodessa Itämereen päätyvää fosforia.

John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeet parantavat Itämeren tilaa. Rehevöitymisen oireita ovat mm. jokakesäiset sinileväkukinnat. Rehevöitymistä estää tehokkaimmin mereen valuvan fosforikuorman leikkaaminen. Säätiön Puhdas Meri -hankkeiden tavoitteena on saavuttaa 2 500 fosforitonnin vuotuinen vähenemä vuoteen 2015 mennessä, mikä on yksi kuudesosa HELCOMin kokonaistavoitteesta. Tankkeriturva-hankkeen tavoitteena on pienentää öljyonnettomuuden riskiä tuomalla kaikille Suomenlahden tankkereille uusi, ennakoiva ENSI®-navigointipalvelu (Enhanced Navigation Support Information) vuoden 2013 aikana. Säätiö rahoittaa toimintansa yksityisin lahjoitusvaroin ja julkisella rahoituksella.

Itämeren kaupunkien liiton ympäristökomissio vastaa liiton ympäristönsuojelu- ja kestävän kaupunkikehityksen yhteistyöstä. PRESTO-projektin tavoitteena on parantaa välittömästi Itämeren tilaa. Muut ympäristökomission koordinoimat hankkeet keskittyvät muun muassa laivojen ilmapäästöjen vaikutuksiin, ilmastonmuutokseen ja kestävään kaupunkiliikenteeseen. www.ubc-environment.net

Lisätietoja:

Marjukka Porvari
Johtaja, Puhdas meri -hankkeet
John Nurmisen Säätiö
Puh: +358 41 549 1535
sähköposti: etunimi.sukunimi@jnfoundation.fi

Pekka Salminen
Projektikoordinaattori
Union of the Baltic Cities Commission on Environment
Puh: +358 44 9075999
sähköposti: etunimi.sukunimi@ubc.net