11.01.2021

Ravinnekuormitus on edelleen Itämeren kohtalonkysymys

Ympäristöjärjestöt SLL ja WWF kritisoivat kannanotossaan (HS 7.12.) Itämeren suojeluohjelmaa tehottomuudesta, ja vaativat toimia muun muassa vedenalaiseen meluun puuttumiseksi. John Nurmisen Säätiö on tehnyt 15 vuotta konkreettista Itämeren suojelutyötä. Sen perusteella voimme vahvistaa SLL:n ja WWF:n huolen, mutta eri näkökulmasta.

On huolestuttavaa, että Itämerta vakavimmin uhkaavan ympäristöongelman, rehevöitymisen ja sitä aiheuttavien päästöjen suhteen ollaan edelleen kaukana suojeluohjelman tavoitteista. Tämä koskee etenkin fosforia, jonka päästöjä pitäisi suojeluohjelman mukaan vähentää vielä lähes 30 %, jotta Itämeri voidaan palauttaa hyvään tilaan. Rehevöityminen vaikuttaa myös moniin muihin Itämeren ongelmiin kuten monimuotoisuuden vähenemiseen.

Teollisuuden ja kaupunkien pistekuormitusta on vähennetty Itämeren alueella tehokkaasti. Samaan aikaan hajakuormituksen vähentäminen on ollut hidasta ja haastavaa. Lisäksi meren pohjaan aiemman kuormituksen seurauksena varastoituneet ravinteet jarruttavat meren toipumista, ja ilmastonmuutos kiihdyttää rehevöitymisongelmaa eri tavoin.

Haasteista huolimatta Itämeren huonon tilan tutun perussyyn, rehevöittävän ravinnekuormituksen vähentämistä, pitää määrätietoisesti jatkaa. Se on perusedellytys sille, että koko Itämeren ekosysteemi voi säilyä.

Pistekuormitukseen pitää jatkossakin puuttua välittömästi siellä, missä se on mahdollista. Eräissä Itämeren maissa ei esimerkiksi vieläkään noudateta yhteisiä päätöksiä jätevesien tehokkaasta puhdistamisesta, ja teollista pistekuormitusta tulee Itämereen edelleen muun muassa lannoiteteollisuudesta. On tärkeää aloittaa näistä ”matalalla roikkuvista hedelmistä”, ja niihin pitäisi myös suojeluohjelmassa kiinnittää huomioita.

Samalla tulee jatkaa työtä etenkin maatalouden hajakuormituksen kanssa. Siellä päästöjen leikkaaminen on vaikeaa ja hidasta, koska varsinkin liuenneiden ravinteiden valumaan vaikuttavia toimia on vähän ja monien toimien vaikutus näkyy viiveellä. Syyllisten hakemisen sijaan avainasemassa on yhteistyö. Olemme käytännön työssämme saaneet todistaa maataloustuottajien suurta toimintahalua Itämeren suojelussa. Käytössämme on nopeita tehokeinoja kuten peltojen kipsikäsittely, mutta yhtä aikaa on työstettävä peltojen fosforivalumien perussyitä kuten lannan keskittymistä.

Yhteiskunnan resurssit ovat rajallisia. Siksi Itämeren ongelmien moninaisuudenkin keskellä on tärkeää muistaa fokuksen säilyttäminen. Ravinnekuorman vähentäminen on edelleen Itämeren kohtalonkysymys, ja siinä emme saa antaa periksi. Itämeren suojeluohjelmassa on jatkossakin panostettava ravinnekuorman leikkaamiseen ja jo tehtyjen suojelusitoumusten toteuttamiseen.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäistä kertaa 8.12.2020 Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.

Marjukka Porvari
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja
John Nurmisen Säätiö

Marjukka Porvari johtaa säätiön Puhdas Itämeri -hankkeita.

Marjukka tuli säätiöön vuonna 2005, jolloin säätiö lähti toteuttamaan ensimmäistä Itämeri-hankettaan, Pietarin jätevesien tehostettua puhdistusta.

Toiminnan laajentuessa venäjää sujuvasti puhuva Marjukka on reissannut ympäri Itämeren valuma-aluetta jahtaamassa kustannustehokkaita hankekohteita. Itämeri-hankkeita on sittemmin toteutettu säätiöllä jo 30 ja Itämeri-työn tekijöiden joukko on kasvanut yhdestä Marjukasta seitsemän hengen tiimiin.

Virkavuosiltaan säätiön pitkäaikaisin työtekijä tituleeraa itseään säätiön veteraaniksi. Marjukka heittäytyy ja hurmioituu ja tekee työtään tinkimättömästi yhtä aikaa maailmanparantajan ja terrierin otteella. Säätiön epävirallinen motto ”Mikään ei ole mahdotonta” on syntynyt tosielämän tilanteista, monimutkaisten ja vaikeiden projektien mahdolliseksi tekemisestä ja onnistumisesta.

Vapaa-aikanaan Marjukka hakeutuu avarille paikoille meren rannoille ja tunturiin, joissa hän haluaa aina tilaisuuden tullen yöpyä ulkosalla, vain teltan katto tähtitaivaan ja unen välissä.

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu