04.05.2021

Saaristomeren rehevöitymistä ylläpitävä lannan kertyminen voitaisiin ratkaista muutamalla miljoonalla – toimen sisällyttäminen EU:n ympäristökorvausjärjestelmään keskeistä

Maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta ja Saaristomeren huonoa tilaa ylläpitävää perussyytä ratkotaan Varsinais-Suomessa John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshankkeessa. Valtakunnan tasolla koko sika- ja siipikarjatalouden lannan kertymisen ongelma voitaisiin ratkaista vain muutaman miljoonan euron vuotuisella lantafosforin siirtokorvauksella esimerkiksi EU:n ympäristökorvausjärjestelmästä.

Etenkin Varsinais-Suomen ja Satakunnan peltoihin on aiemman lannoituksen seurauksena kertynyt vuosikymmenten saatossa runsaasti fosforia. Kotieläintuotannon keskittyminen samoille alueille ylläpitää peltojen korkeaa fosforipitoisuutta, mikä aiheuttaa ravinnevalumia vesistöihin ja Itämereen. Yksittäisiä tuottajia ei pidä kuitenkaan syyllistää, sillä maatalouden kuormitus on rakenteellinen ison mittakaavan ongelma.

”Maatalouden osuus Suomen ihmisperäisestä fosforikuormituksesta Itämereen on lähes 70 prosenttia, Saaristomeren valuma-alueella 87 %. Maatalouden ravinnekuorma Saaristomereen ei ole vähentynyt seurantajaksolla 1995–2019 lainkaan. Näyttää siltä, että rehevöitymisen suhteen merialueen hyvää tilaa ei tulla saavuttamaan tämänhetkiseen tavoitevuoteen 2027 mennessä. Maaperän fosforivarastojen kerryttämisen asemasta niitä pitäisi saada alennettua. Tehokkaiden toimenpiteiden käyttöönotolla alkaa olla kiire siitäkin syystä, että ilmaston lämpeneminen uhkaa kääntää kuormituksen kasvuun”, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Heikkilän tilalla Ruskossa ratkotaan eläintalouden lantaongelmaa tehokkaalla lannan käsittelyllä ja kuljettamalla lanta parempaan käyttöön reilun 80 kilometrin päähän Humppilaan. Ruskon ja Humppilan välillä kulkevat lantakyydit ovat osa John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa ruoantuotannon alueellista ravinnetasapainoa tukemalla kuivalannan kuljetusta rannikon eläintiloilta ravinnealijäämäisten alueiden kasvitiloille.

Säätiö tukee Lantakierrätyshankkeen aikana lantafosforin siirtoa alueiden välillä. Samalla kerätään tietoa siitä, millaisilla kannustimilla lanta saataisiin tulevaisuudessa ohjattua laajemminkin sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Hankkeeseen osallistuu vuonna 2021 kaksi sikatilaa ja seitsemän kasvitilaa, jotka on valittu tarjouskilpailulla lantafosforin siirron kustannustehokkuuden perusteella.

Tyypillisesti lanta on levitetty eläintilojen lähipelloille, ja näillä alueilla peltoihin päätyy jatkuvasti ravinteita paljon yli kasvien tarpeen. Ravinneköyhille alueille kuljetettuna lantafosforilla voitaisiin korvata teollisesti tuotettua fosforilannoitetta. Ennen kuljetusta lannasta on kuitenkin irrotettava runsaasti fosforia sisältävä kuivajae, sillä runsaasti vettä sisältävää lietelantaa ei ole kannattavaa kuljettaa pitkiä matkoja.

Nykyinen tukijärjestelmä ei kannusta lantaongelman ratkaisuun

Heikkilän tilalla Ruskossa on käytössä sakkautusmenetelmä kiinteän ja nestemäisen jakeen erotteluun. ”Sakkautusmenetelmä perustuu painovoimaan ja nestejakeen pumppaukseen altaasta toiseen. Menetelmä on hyvin energiatehokas eikä siinä tarvita lainkaan kemikaaleja. Sakkautusmenetelmällä lantafosfori saadaan perinteistä separointia tiiviimpään muotoon, joten sen kuljetus on kustannustehokasta”, tilan isäntä Timo Heikkilä kertoo.

Lantafosforin kierrättämisen yleistyminen vaatii poliittista tahtotilaa ja taloudellisia kannustimia. Nykyinen ympäristökorvausjärjestelmään kuuluva tuki ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämiseen edellyttää, että lantaa levitetään vähintään 15 m³ peltohehtaaria kohden. Tämä ei kannusta ravinteiden erottamiseen ja lannan tehokkaaseen käsittelyyn.

”Lannan käsittelyyn on jo olemassa toimivat tekniset ratkaisut. Tehokkaasti käsiteltynä kuivalannan fosforipitoisuus on kuitenkin niin suuri, ettei sitä voi levittää pellolle tuen ehtojen mukaista määrää. Nykyinen tukijärjestelmä ei ole toimiva lantaongelman ratkaisussa, ja se pitäisi muuttaa kompensoimaan nimenomaan tehokkaasti erotetun lantafosforin siirtoa. Eläintilat tarvitsevat tukea myös tehokkaiden lannankäsittelymenetelmien käyttöönottoon ”, Heikkilä toteaa.

”Lantafosforin siirto koko Suomen eläintilojen osalta voitaisiin ratkaista 2–3 miljoonan euron tuella. Viljelijöille ja eläintiloille maksetaan erilaisina ympäristökorvauksina yli 200 miljoonaa euroa vuosittain, joten siinä mittakaavassa kyse on vain pienestä korvausten allokoinnista oikeaan suuntaan”, Heikkilä jatkaa.

Pilottihankkeesta suuren mittakaavan ratkaisuksi

John Nurmisen Säätiön Lantakierrätyshanke käynnistyi keväällä 2020 kahden tilan pilottihankkeella, jossa lantafosforin siirto toteutettiin Satakunnassa ja Pirkanmaalla sijainneiden tilojen kesken. Hanke laajeni vuonna 2021 ja jatkuu vuoden 2022 loppuun asti.

”Hanke on tuonut näkyväksi sen, minkä vuoksi lannan kertymisen ongelmaa ei ole Suomessa pystytty aiemmin ratkaisemaan. Mineraalilannoitteet ovat selvästi halvempia kuin lantapohjaiset lannoitteet johtuen muun muassa lannan kuljetuskustannuksista. Prosessointia tarjotaan monesti ratkaisuksi, mutta se kasvattaa usein kustannuseroa entisestään. Lantafosforille ei synny kysyntää ilman yhteiskunnan väliintuloa”, Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja kertoo.

Lannan kertymisessä ei ole kyse ainoastaan Varsinais-Suomen ja Saaristomeren ongelmasta. Eläin- ja kasvintuotannon eriytyminen ja kotieläintilojen tilakoon kasvu aiheuttavat lantafosforin alueellista kertymistä kaikkialla maailmassa.

”Lantafosforin kertymisen ongelma tulisi Suomessa välittömästi ratkaista sisällyttämällä lantafosforin siirron kompensaatio EU:n uuteen ympäristökorvausjärjestelmään. Koska peltojen fosforitason lasku on hidasta, on samalla varmistettava ympäristökorvausrahoitus myös nopeavaikutteiselle peltojen kipsikäsittelylle”, toteaa John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

Lisätiedot:

Marjukka Porvari
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja
John Nurmisen Säätiö
marjukka.porvari (at) jnfoundation.fi
Puh. +358 (0)41 549 1535

Timo Heikkilä
Heikkilän Tila
Liukolantie 334, Rusko
timo (at) heikkilantila.com
puh. +358 (0) 500 822 963

John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on kulttuuriteoistaan palkittu tiedonvälittäjä ja merellisen sisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus. www.johnnurmisensaatio.fi

Lantaa lastataan Heikkilän tilalla Ruskossa. Kuva: Tara Jaakkola

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu