11.05.2020

SEABASED-hankkeessa etsitään ratkaisuja rannikon merenlahtien rehevöitymiseen ja sisäisen ravinnekuormituksen ongelmaan

Rannikon merenlahtien sisäistä kuormitusta vähentäviä toimia kartoittava ja pilotoiva EU:n rahoittama SEABASED-hankkeemme on jo edennyt yli puoliväliin. Sukelletaan syvemmälle selvittämään, mitä hankkeelle kuuluu.

Uudet tulokset ja sidosryhmätyöpajojen anti auttavat rakentamaan ohjeistusta merenalaisten toimenpiteiden soveltamiselle

Työpajoissa matkan varrella olemme keskustelleet erilaisten sidosryhmien ja tutkijoiden kanssa merenalaisten toimien hyväksyttävyydestä, riskeistä, käyttökelpoisuudesta ja seurannasta, sekä erilaisten yritysten mahdollisuuksista osallistua Itämeren suojeluun innovaatioiden avulla. Työpajojen anti auttaa meitä muotoilemaan ohjeistusta merenalaisten toimenpiteiden soveltamiseen käytännössä.

Ohjeistuksessa hyödynnetään myös piloteista saatuja tuloksia. Esimerkiksi Ahvenanmaalla on kierrätetty ravinteita kasteluveden mukana merenpohjalta pelloille hyvin tuloksin, eikä veden pienestä suolapitoisuudesta ole todettu haittoja. Kastelukokeilut ja vaikutusten seuranta jatkuvat tulevana kesänä.

Merestä poistetulla ravinnerikkaalla vedellä oli selvä vaikutus nurmen kasvuun. Oikealla olevan kuvan nurmea kasteltiin neljä kertaa viime kesän aikana. Kuva: Annica Brink

Merenpohjiin kohdistuvat toimet odottavat viranomaislupia

Laboratoriotesteissä on saatu lupaavia tuloksia Gotlannin merkelin eli kalkkikiven soveltuvuudesta rehevöittävän fosforin sitomiseen pysyvästi meren pohjasedimenttiin. Menetelmää testataan myös hapettomuudesta ja korkeista ravinnepitoisuuksista kärsivillä merenlahdilla, ja ensimmäinen levitys tehtiin Linköpingissä viime syksynä. Pilotit Tukholman ja Turun saaristossa ovat luvitusvaiheessa. Lisäksi mahdollisesti testataan merenpohjasta happea kuluttavan, sedimentin aktiivisen pintakerroksen poiston tehoa kokeellisessa mittakaavassa. Pilottitoimenpiteet ovat saaneet hyvän vastaanoton paikallisilta asukkailta ja toivommekin, että käytännön työt päästään pian aloittamaan.

 

Käsiteltyä kalkkikiveä levitettiin viime syksynä yhteensä 10 hehtaarin alueelle Linköpingissä, Ruotsissa. Kuva: Itä-Götanmaan lääninhallitus

Vahvat petokalakannat voivat hillitä levien kasvua

Hankkeessa kokeillaan myös toimenpiteitä petokalakantojen vahvistamiseksi. Petokalat saalistavat ruuakseen usein eläinplanktonia ravintonaan käyttäviä kaloja. Kun pikkukalojen määrä pysyy vesistössä kohtuullisena, myös vesien pikkueläimiä on vedessä riittävästi pitämään kurissa kasviplanktonin eli pienten levien määrää. Ahvenanmaalla ja Ruotsin Itä-Götanmaan alueella testataan petokalojen mätiä ja poikasia tehokkaasti syövän kolmipiikin hoitokalastusta, ja samalla tuetaan petokalojen lisääntymistä keinotekoisin riutoin ja toteuttamalla ”haukitehdas” eli kutemiseen soveltuva rantakosteikko. Kalat ovat olleet kiinnostuneita toukokuussa käyttöön otetuista riutoista, ja haukitehtaan rakennustyöt käynnistyvät tulevana kesänä. Kolmipiikkisaaliit ovat tähän mennessä jääneet pieniksi, mutta kalastuskokeet ovat antaneet arvokasta tietoa pyynnin ongelmakohdista ja antaneet eväitä kalastusmenetelmien kehittämiseen.

SEABASED-hanketta johtaa John Nurmisen Säätiö, ja yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskus, Ahvenanmaan maakunnan hallitus, Ahvenanmaan kalankasvattajayhdistys, Tukholman yliopisto ja Itä-Götanmaan lääninhallitus. Hanketta rahoittaa EU:n Inter­reg Central Baltic -ohjelma. Tutustu tarkemmin pilotteihin ja tilaa hankkeen uutiskirje, jotta pysyt kärryillä hankkeen uusimmista käänteistä: seabasedmeasures.eu

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu