21.12.2017

Suomenlahti – #yhdessä

Kotimaani Suomen täyttäessä 100 vuotta mietin hienoimpia saavutuksia, joista me suomalaiset voimme yhdessä kansakuntana tuntea ylpeyttä. Vaikka sataan vuoteen mahtuu paljon historiallisia kehityskulkuja, jotka liittyvät muun muassa tasa-arvoisen ja hyvinvoivan suomalaisen yhteiskunnan syntyyn, on Suomenlahden tilan merkittävä paraneminen viimeisen kymmenen vuoden aikana mielestäni yksi hienoimmista saavutuksistamme suomalaisina. Ja jos tähän pitäisi jokin hashtag lisätä, se olisi juuri juhlavuoden virallinen slogan, #yhdessä!

Vielä 10 vuotta sitten Suomenlahden tilanne näytti toivottomalta. Se oli koko Itämeren rehevöitynein merialue, jonka pinta peittyi kesäisin sinileväpuuroon. Suomenlahden ranta-asukkaat joutuivat kärsimään sameasta, uimakelvottomasta vedestä ja eliöt kelvottomaksi muuttuneesta elinympäristöstä. Oli joukko rantavaltioita, jotka neuvottelivat vuosi toisensa jälkeen erilaisia sopimuksia ja järjestelmiä, mutta yli 30 vuoden jälkeenkään eivät saaneet Itämeren, saatikka sitten sen rehevöityneimmän osan, Suomenlahden, tilaa paranemaan. Oli huippututkijoita ja meribiologeja, jotka tiesivät kyllä tarkalleen, mikä merta vaivaa, mutta eivät saaneet kehitystä kääntymään kaiken tiedonkaan voimalla.

Nyt rehevöitymistä ruokkivaa sinilevien herkkua, leville käyttökelpoista fosforia, on leikattu Suomenlahdella kymmenessä vuodessa 75 %, mikä on saavutuksena huikea. Ensin Pietarin jätevesien käsittely saatiin tehostettua eurooppalaiselle tasolle. Viiden miljoonan ihmisen jätevesien tehokas käsittely jo pelkällään leikkasi mereen päätyvää kuormaa yli 30 %.  Kun lisäksi vielä Venäjällä Viron rajan tuntumassa Laukaanjoella sijaitseva fosforitehtaan massiiviset päästöt saatiin ohjattua puhdistukseen, saatiin toinenkin leijonanosa Suomenlahden rehevöittävistä päästöistä poistettua. Merialueen vedenlaatu on parantunut silminnähden, etenkin sen itäosissa. Tämän vahvistavat myös tutkimuslaitokset, kuten Suomen ympäristökeskus. Eikä se näillä kuormitusvähennyksillä tietysti mikään ihme olekaan – en usko, että koko planeetan mittakaavassa löytyy vastaava esimerkkiä yhtä paljon ja nopeasti vähentyneestä vesistökuormituksesta.

Miten Suomenlahden toivottomasta tilanteesta sitten päästiin paistattelemaan planeetan parhaiden mertensuojelijoiden A-ryhmään? Keskittymällä ympäristön kannalta nopeimpiin ja tehokkaimpiin toimiin päästölähteiden vähentämiseksi Venäjällä. Lisäksi menestystarinan takana oli aimo annos onnistunutta ympäristödiplomatiaa –  taitoa luoda yhteinen päämäärä ja visio Suomenlahden päästöjen vähentämisestä keskeisten venäläistoimijoiden kanssa. Enkä tarkoita tässä toimijoilla Kremlin kermaa, vaan konkreettisen työn tekijöitä, jätevedenpuhdistajia vesilaitoksilla ja tehtailla.

Lopputuloksen kannalta on ollut myös oleellista, että Suomenlahden päästöjen vähentämisessä suomalaiset toimivat yhtenä joukkueena, jossa yksityiset ja julkiset toimijat tukevat saumattomasti toisiaan.  Näinä haastavina aikoina on hyvä muistaa miten hieno voimavara pieni ja yhtenäinen yhteiskunta voi parhaimmillaan olla. Yhteen maaliin pelaamalla voidaan saavuttaa suuria ja mahdottomankin tuntuisia voittoja, kuten kirkastuva Suomenlahti.

Vaikka Suomenlahden tilaa on saatu merkittävästi parannettua, odottaa tapaus Itämeri vielä kokonaisuudessaan positiivista käännettä. Meren pääaltaan tilanne on edelleen synkkä, ja pohjaan vuosikymmenien saatossa varastoitunut fosfori purskahtelee sieltä aika ajoin suolapulssien, itäisten tuulten ja talvimyrskyjen seurauksena myös meidän Suomenlahtemme tilaa heikentämään.

Suomenlahden toipuminen antaa kuitenkin hyvän mallin siihen, miten meren tilaa kannattaa lähteä parantamaan: määrätietoisesti nopeimpiin ja tehokkaimpiin, etenkin rehevöittävän fosforin kuormitusta vähentäviin toimiin keskittyen. On tärkeää pitää selkeä yhteinen tavoite kirkkaana mielessä ja pyrkiä sitä kohti eri toimijoiden sekä sektoreiden voimavaroja ja mahdollisuuksia yhdistellen. Säätiömme tunnuslauseen mukaisesti: mikään ei ole mahdotonta, edes Itämeren elvyttäminen, kun se tehdään #yhdessä.

Marjukka Porvari
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja
John Nurmisen Säätiö

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu