12.07.2016

Utopistinen saarifantasia ja krapulainen kansallistaiteilija – meritarinoiden aarreaitta Loki tavoittelee kymmeniä tuhansia käyttäjiä

Merellinen ympäristömme on täynnä kutkuttavia tarinoita. Harva tietää, että Kaunissaareen kaavailtiin 1700-luvulla kunnianhimoista tuotantolaitoskeskusta. Moni saattaa tunnistaa Akseli Gallen-Kallelan maalauksen kuunarilaiva Uljaksesta, mutta olla autuaan tietämätön sen hupaisasta syntytarinasta.

John Nurmisen Säätiön uusi verkkomedia, Loki, paljastaa historialliset meritarinat ja vanhat arkistokuvat. Toukokuussa avattuun palveluun on kerääntynyt jo yli 300 tarinaa ja monipuolinen meren ystävien yhteisö.

”Yksi säätiön keskeisistä tehtävistä on vaalia merikulttuuria ja kertoa siitä suurta yleisöä kiinnostavalla tavalla. Siksi halusimme luoda palvelun, jonka avulla ihmiset voivat tutustua meren tarinoihin ja historiaan vaikka kotisohvalta käsin. Tarinoiden lisäksi Lokissa voi ihailla kansallisesta Finna-arkistopalvelusta tuotuja tunnelmallisia vanhoja valokuvia. Lokista löytyy myös retkikohdevinkkejä ja tiedot vierasvenesatamista”, projektipäällikkö Anna Herlin John Nurmisen Säätiöstä kuvailee.

Krapulainen kansallistaiteilija Rauman satamassa

John Nurmisen Säätiön tiloissa roikkuu yhden merkittävimmän suomalaistaiteilijan, Akseli Gallen-Kallelan, maalaama teos kuunarilaiva Uljaksesta.

Raumalla kerrotaan perimätietona, että Gallen-Kallela ja Nurmisen kauppiassuvun silloinen johtaja, merenkulkuneuvos John Nurminen, olisivat olleet talvella 1905 viettämässä iltaa useamman skottiviskilasillisen äärellä. Kun maksun aika koitti, ei taiteilijalla ollutkaan rahaa maksaa osuuttaan ja Nurminen lupasi reiluna miehenä kuitata molempien laskun. Vastapalvelukseksi Gallen-Kallela asettui seuraavana päivänä Rauman satamaan maalaamaan kuvaa Uljaksesta, Nurmisen perustaman yrityksen ensimmäisestä kuunarilaivasta. Näin syntyi maalaus Uljas Rauman satamassa.

”Maalaus Uljaksesta on kallisarvoinen muisto, sillä tämä ikoninen alus polttohaudattiin Raumanmereen juhlallisin menoin kesäkuussa 1950”, Herlin kertoo.

1700-luvun utopistinen Fagerö

Vuonna 1726 Sipoon Fageröhön suunniteltiin salaa utopistista tuotantolaitoskeskusta. Nykyisin ulkoilusaarena tunnetulle Kaunissaarelle oli aikoinaan tarkoitus perustaa yli kolmekymmentä tuotantolaitosta turkishattutehtaasta purjekankaan valmistuslaitokseen. Salaisen suunnitelman takana oli sipoolainen linnoitusupseeri Magnus Otto Nordenberg (k. 1756), joka laati Plan & Dessein de L’isle de Fagerö -suunnitelmaluonnoksensa salassapitosyistä ranskaksi.

Nordenbergin suunnitelmat muistuttivat aikansa utopiakirjallisuutta, kuten vuonna 1719 ilmestynyttä Daniel Defoen Robinson Crusoeta ja vuonna 1726 julkaistua Jonathan Swiftin Gulliverin retkiä. Suuruudenhulluudestaan huolimatta hankkeen toteutumista pidettiin mahdollisena ja suunnitelmalla oli asemakaava, kustannusarvio ja jopa rahoittaja. Toisaalta hanketta myös vastustettiin voimakkaasti helsinkiläisen porvariston parissa. Fagerön eli Kaunissaaren kohtaloksi ei lopulta koitunutkaan tuotantolaitosten pienvaltakunta.

”Merellinen ympäristömme on täynnä kiehtovaa ja tärkeää tietoa. Haluamme pitää huolen, että nämä tarinat eivät painu unohduksiin ja siksi niitä voi lukea Loki-palvelustamme maksutta”, Herlin summaa.

Tarinat maalauksen synnystä ja Fagerön historiasta löytyvät Loki-palvelusta. Rekisteröitymällä Loki-yhteisöön kuka tahansa voi lisätä palveluun oman merellisen knoppitietonsa, kuvansa ja retkikohdevinkkinsä.

Loki pähkinänkuoressa:
• 12.5.2016 julkaistu palvelu löytyy osoitteesta www.lokistories.fi
• Kuka tahansa voi jakaa Lokin kartalle oman merellisen tarinansa
• Merikulttuuri ja -historiamerkintöjen lisäksi palvelusta löytyy myös rekikohdevinkkejä sekä tiedot vierasvenesatamista
• Palvelun on toteuttanut John Nurmisen Säätiö yhdessä Suomen merimuseon, Merikeskus Forum Marinumin, Rauman merimuseon ja Ahvenanmaan merenkulkumuseon kanssa

Lisätiedot ja lehdistömateriaali:

Viestintäjohtaja Tuula Putkinen, John Nurmisen Säätiö
tuula.putkinen@jnfoundation.fi
Puh. +358 400 907 809

Viestintäassistentti Oona Lavonsalo, John Nurmisen Säätiö
oona.lavonsalo@jnfoundation.fi
Puh. +358 50 434 4879

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu