Kymmenessä vuodessa Suomenlahden leville käyttökelpoista fosforikuormitusta on saatu pienennettyä 75 prosentilla.

– Mereen tulevaa ulkoista pistekuormitusta on pystytty pienentämään merkittävästi. Meillä oli monta hyvää kesää, mutta vuosien 2014, 2015 ja 2016 suolapulssien syvänteistä tuoma erittäin ravinnepitoinen vesi yhdistettynä lämpimään kesään aiheuttivat viime vuoden leväkukinnat. 2017 veden fosforipitoisuus oli itse asiassa suurempi, mutta koska kesä oli kylmä, sinileväongelma ei silloin realisoitunut. Fosforipitoisuudet ovat Itämeren pääaltaalta tulleiden ravinteiden vuoksi jälleen korkeat. Ensi kesän tilanne riippuu siitä, miten vedet sekoittuvat ja kuinka lämmintä on, kertoo John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari.

Ongelmana on lähinnä maataloudesta tulevan hajakuormituksen lisäksi meren pohjassa oleva vanha ravinnekuormitus eli sisäinen kuormitus. Suomenlahden ulkoinen kuormitus on keskimäärin 4000 tonnia, mutta pahoina vuosina sisäinen kuormitus voi olla jopa 2,5-kertainen.

Peltojen fosforivalumat kuriin kipsillä

Peltojen kipsikäsittelyllä päästään tehokkaasti kiinni Itämeren hajakuormitukseen ja saadaan leikattua jopa 50 prosenttia valumavesien kokonaisfosforista.

Kipsikäsittelyä pilotoitiin suuressa mittakaavassa vuonna 2016 Savijoen valuma-alueen pelloilla. Nyt käsitellään Vantaanjoen alueella kolmen vuoden aikana yhteensä 3 500 hehtaaria, millä saadaan vähennettyä fosforivalumaa 10 tonnia. Joki- ja merivettä samentavaa kiintoaineskuormaa saadaan leikattua 5 miljoonaa kiloa.

– Vantaanjoen pilotin yhtenä tavoitteena on ollut saada julkista rahoitusta peltojen kipsikäsittelylle ja se on nyt iloksemme toteutumassa. Valtio on varannut vuosille 2019–2021 yli 20 miljoonaa euroa peltojen kipsikäsittelyyn Saaristomeren alueella. Saaristomeri on uniikki ympäristö, jonka virkistyskäyttöarvo on suuri. Sen valuma-alue on edelleen Itämeren suojelukomission hot spot -listalla, Marjukka Porvari summaa.

Sisäisen kuormituksen pienentämistä kokeillaan

Keinoja Itämeren sisäisen fosforikuormituksen vähentämiseen on tutkittu vähän ja vertailukelpoista tietoa eri menetelmistä on vaikea löytää. SEABASED-hankkeessa pilotoidaan menetelmiä pienessä mittakaavassa. Riskien arviointi on olennainen osa pilotteja.

Vaihtoehtoina on esimerkiksi fosforin sitominen merenpohjaan erilaisilla materiaaleilla. Alumiinia luonnonmukaisempi keino on käyttää Gotlannin kalkkikiveä, jota testataan sekä Ruotsin että Suomen rannikoilla. Myös ravinnepitoisen pohjasedimentin pintakerroksen poistamista imuroimalla tutkitaan. Ahvenanmaalla testataan vähäsuolaisen, ravinteikkaan pohjaveden pumppaamista peltojen kasteluvedeksi.

Kalastus on hyvä ja perinteinen keino vähentää mereen päätynyttä ravinnekuormitusta. Hankkeessa kokeillaan kolmipiikin hoitokalastusta Ahvenanmaalla, Saaristomeren lähikalahankkeessa on jo aiemmin onnistuneesti kaupallistettu särkikalojen hoitokalastus.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Kauppalehden Mediaplanet liitteessä 6.6.2019.