Hamina maailmankartalle! Aarteita John Nurmisen Säätiön ja Haminan kaupunginmuseon kokoelmista -näyttely
John Nurmisen Säätiön kokoelmia voi ihastella tammikuuhuun 2015 asti Haminan kaupunginmuseon näyttelyssä Hamina maailmankartalle! John Nurmisen Säätiön ja Haminan kaupunginmuseon aarteita (1.6.-31.10.2014).
Näyttelyssä kävijä tutustuu John Nurmisen Säätiön merenkulkua käsitteleviin kokoelmiin ja myös museon omista kokoelmista poimittuihin esineisiin. Näyttelyssä päähuomion saavat John Nurmisen Säätiön Pohjolaa ja Suomenlahtea kuvaavat kartat ja kartastot, joissa nähdään alueen karttakuvan kehittyminen aina 1400-luvun lopusta 1800-luvulle. Esillä tulee olemaan myös säätiön meritaidekokoelmien osia ja merenkulkijan työvälineitä sekä laivojen pienoismalleja.
Päänäyttelyn yhteydessä voi tutustua John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeisiin ja tutustua muun muassa valokuvaaja Jukka Nurmisen Itämeren pinnan alta ottamiin valokuviin. John Nurmisen Säätiö on vuonna 2014 paremman Itämeren puolesta liputtavan Hamina Tattoon (29.7.-2.8.2014) yhteistyökumppani. Hamina Tattoon aikana Kaupunginmuseossa kuullaan aiheeseen liittyviä opastuksia ja luentoja.
kesä-elo ti-su 10-16
syys-touko ke-la 12-16, su 12-17
Tattoo-viikolla 29.7.-2.8.2014
ti-la 10-18
Paikka: Kaupunginmuseo, Kadettikoulunkatu 2 B
Johann Baptist Homann, (1663–1724)
“Scandinavia complectens Sueciae. Daniae & Norvegia.”
Nürnberg, 1720/1730
Fredrik I (1676–1751) oli Ruotsin kuningas vuodesta 1720 vuoteen 1751. Hamina, eli Fredrikshamn, on nimetty Fredrik I:n mukaan vuonna 1723. Ruotsin suurvalta-asema sortui Suuressa Pohjan sodassa, ja Uudenkaupungin rauhassa 1721 menetettiin iso osa Karjalaa (Viipurin ja Käkisalmen läänit) sekä Liivinmaan ja Viron läänit. Eikä tässä kyllin, vaan Pikku-Vihan jälkeisessä Turun rauhassa 1743 Venäjä ulotti länsirajansa Kymijoelle. Niinpä kun Venäjä kaksisataa vuotta sitten helmikuussa 1808 aloitti sodan Ruotsia vastaan, hyökkäysarmeija koottiin Kymijoen taakse eli aika keskelle Suomea. Ruotsi hävisi sodan, mutta sen voittajaksi osoittautui itse asiassa Suomi, joka 1809 sai paljon enemmän maata kuin mitä sen nimellä kutsuttuun Itämaahan oli ennen sotaa kuulunut.
