Sanoman hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo kertoo ajatuksistaan yritysvastuusta sekä Sanoman motivaatiosta tukea John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeita. Kirjoitus on lyhennetty John Nurmisen Säätiön vuosikertomukseen maaliskuussa 2011 tehdystä haastattelusta. Jaakko Rauramoa haastatteli Tuula Putkinen.

Sanoman hallituksen puheenjohtaja Jaakko Rauramo aloittaa termeistä. Hänen mukaansa ei voi puhua yrityksen ”yhteiskuntavastuusta”, koska yrityksillä ei ole yhteiskunnallista päätäntävaltaa – eikä siis keinoja vaikuttaa yhteiskuntaan. Yritysvastuussa on kyse ennen kaikkea siitä, että yritysten tehtävä on luoda työpaikkoja ja tuoda verotuloja. Ja jotain muutakin. Rauramo toteaa, että “käyttäydytään ihmisiksi” on tärkeä ohjenuora yrityselämässä. ”Kaikki menestyvät pitkäikäiset yritykset ovat tavalla tai toisella noudattaneet tätä periaatetta. Se riittäisi yritysvastuuraportiksi.”

Rauramo huomauttaa, että ainoastaan se raha, josta omistajat ovat luopuneet yhtiökokouksessa, on mahdollista osoittaa hyväntekeväisyyteen. Omistajat ovat luopuneet tietystä määrästä osinkojaan ja sitä rahaa voidaan käyttää myös tarkoituksiin, jotka eivät suoranaisesti hyödytä yrityksen jokapäiväistä toimintaa. Kaikki muu raha pitää käyttää vastuullisesti yrityksen toiminnan edistämiseen.

Rauramo ei purematta niele mantraa siitä, että aidosti vastuullisen yrityksen on tehtävä enemmän kuin lait ja asetukset edellyttävät. Hän kehottaa kysymään, mihin enemmän tekeminen lopulta heijastuu. Miltä sidosryhmältä jonkun toisen sidosryhmän hyväksi enemmän tekeminen on pois? Näkyykö se tuotteiden hinnassa, työntekijöiden palkoissa, omistajien osingoissa vai tavarantoimittajien ehdoissa? Ajatuskulku on käytävä läpi loppuun asti, ja lopulta yleensä yritys hakee ”enemmän tekemisellä” jotain hyötyä.

Rauramo toteaa tämän olevan kaikkein tärkeintä henkilöstön kohdalla. Raaka-aineessa säästäminen ei satu kehenkään, mutta jos ihmisten kohdalla yrityksellä on varaa pehmeämpään linjaan, sitä kannattaa aina harkita. Näin voidaan pitkällä tähtäimellä investoida hyvään maineeseen työnantajana.

Ihmisiksi käyttäytyminen kääntyy pitkän linjan mediamiehen kielellä kehotukseen ”Älä tee mitään sellaista, josta et haluaisi lukea huomisen päivän lehdestä.” Jos joudutaan puntaroimaan, onko jonkun asian tekeminen vastuullista käyttäytymistä, asia pitäisi jättää tekemättä.

Itämeri vai ilmastonmuutos

Kestävän kehityksen ja hiilijalanjäljen suhteen Sanoma on ”vaivaton”. Rauramo kehottaa tarkastelemaan suuruusluokkia: yhdellä Thaimaan-lennon hiilijalanjäljellä voi tilata 45 vuoden Hesarit. ”Oletko koskaan nähnyt listaa yritysten hiilijalanjäljistä suuruusjärjestyksessä?”
Jos yrityksistä tällainen lista olisi olemassa, luultavasti mitta-asteikko ei riittäisi niin pitkälle, että Sanoma on mukana; sen verran pieni on Sanoman hiilijalanjälki.

Rauramo haluaa kyseenalaistaa Suomessakin kuumana käyvän ilmastonmuutoskeskustelun ja haastaa ajattelemaan asiaa kansallisesta näkökulmasta. Hänen mukaansa suomalaisten on turhanaikaista ”yliyrittää” ja riskeerata Suomen teollisuuden kilpailukyky tekemällä ympäristön suhteen enemmän kuin mitä keskiverto eurooppalainen maa tekee.

Rauramo ei halua vähätellä ilmastonmuutosta globaalilla tasolla mutta kehottaa miettimään, mitä Suomessa kannattaa tehdä ympäristön tai hiilijalanjäljen suhteen. Mihin me voimme oikeasti vaikuttaa? Maailman hiilidioksidipäästöjen viiden viime vuoden kasvu vastaa Suomen 150 vuoden hiilidioksidipäästöjä. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat noin promille maailman hiilidioksidipäästöistä. ”Jos Suomi lopettaa hiilidioksidipäästöt kokonaan tai kaksinkertaistaisi ne, tätä ei pystyttäisi käytännössä edes mittaamaan tai todentamaan.”

Siksi nimenomaan ilmastonmuutoskeskusteluun verrattuna Itämeri näyttäytyy konkreettisena ja tärkeänä kohteena. ”Sen takia, että Itämeri voidaan vielä pelastaa.” Rauramo toteaa, ettei Itämerta pelasteta yhden yrityksen lahjoituksilla. Mutta kun kaikki tulevan mukaan, niin yleinen ilmapiiri siitä, että me voimme yhdessä pelastaa Itämeren, vahvistuu. ”Tämä on käytännön hanke. ”

Monet John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeita tukevat yritykset hakevat sponsoroinnista itselleen myös kaupallista hyötyä. Rauramo tarkentaa asiaa Sanoman kohdalta. Mediatilalahjoitusten osalta oletuksena onkin saada kaupallista vastiketta Sanomalle esimerkiksi yrityskuvan ja maineenhallinnan kannalta. Mutta puhtaat rahalahjoitukset on tehty yhtiökokouksen päätöksellä eikä niistä haeta suoraa markkinointiviestinnällistä hyötyä.

Sanoma on tukenut John Nurmisen Säätiön työtä merkittävällä panoksella vuodesta 2006 lähtien. Tuki on koostunut sekä rahallisesta tuesta että mainos- ja mediatilalahjoituksista Sanoman eri medioissa.