07.09.2018

Ensi-ihastuksesta tositoimiin – miten John Nurmisen Säätiöstä tuli peltojen kipsaaja

”Mutta tutkijat löivät meille pöytään sellaiset faktat, että menimme sanattomiksi.”

Blogin kirjoittajat John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden projektipäällikkö Anna Saarentaus ja Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari kertovat, miksi säätiössä lähdettiin ponnekkaasti edistämään peltojen kipsikäsittelyä. 

Me säätiöllä ihastuimme kipsiin syksyllä 2014. Se ei suinkaan käynyt käden käänteessä eikä ollut rakkautta ensi silmäyksellä. Säätiölle käydään tuon tuosta esittelemässä erilaisia vesiensuojelutoimia, joilla Itämeri luvataan pelastaa ahdingostaan. Maailma on täynnä ideoita ja me toivotamme ne kaikki tervetulleeksi, mutta samaan aikaa olemme armottoman tiukkoja kriteereissämme: tieteellistä, tosielämän mittakaavassa saatua näyttöä ravinnevähenemistä pitää olla. Vähenemien on oltava mittaluokaltaan suuria ja toimien helposti toteutettavia sekä kustannustehokkaita.

Emme olleet uskoneet, että maatalouden kuormituksen vähentämiseen voisi sellaisia toimia löytyäkään, etenkään jos toimien pitäisi vähentää myös sinilevän herkkua, liuennutta fosforia. Mutta tutkijat löivät meille pöytään sellaiset faktat, että menimme sanattomiksi. Noin 50 prosentin välitön vähenemä peltofosforin valunnassa, osa siitä myös liuennutta fosforia; merkittävä kiintoainesvalumien pieneneminen; ja toteutus edullisella jäteraaka-aineella, jota on Siilinjärvellä yllin kyllin. Tämä kaikki yli 10 vuoden tutkimuksissa ja peltomittakaavan kokeissa tieteellisesti todistettuna!

Aiemmassa, vuonna 2005 alkaneessa työssämme pistekuormituksen kanssa olimme onnistuneet leikkaamaan useita tuhansia tonneja Suomenlahden vuotuisesta fosforikuormasta Pietarin jätevedenpuhdistamoiden ja Laukaanjoen lannoitetehtaan hankkeissamme. Suomenlahtea olimme jo saaneet kirkastettua, mutta etenkään Saaristomeren sisäosissa, joka on monille kappale kauneinta Suomea, näillä toimilla ei voida parantaa veden tilaa. Siellä kun suurin vaikuttava tekijä on oma maataloutemme.

”Huikeaa!”, totesimme ajatuksesta, että saisimme kirkastettua rakkaan Saaristomeremme, ja tartuimme toimeen Venäjän projekteista tutulla terrierin tyylillä. Tutkijoiden pyynnöstä lähdimme ajamaan ideaa suuren mittaluokan kipsipilotin toteuttamista. Keväällä 2015 tapasimme MTK:n ja SLC:n johdon, silloiset maatalous- ja ympäristöministerit sekä kaikkien eduskuntaryhmien edustajat, jotka vain meitä suostuivat tapaamaan. Kirjoitimme lehtiin sekä kansanedustajille ja levitimme ilosanomaa Saaristomeren pelastumisen mahdollisuudesta kuin herhiläiset. Samaan aikaan sisällytimme kipsikäsittelyn valmisteilla olevaan NutriTrade -hankkeeseemme yhtenä konkreettisena pilottitoimena.

Syksyllä 2015 koittivat ilon hetket, kun kuulimme, että sitkeys kannatti: kipsikäsittelyä päästäisiin toteuttamaan Varsinais-Suomen Liedossa ja Paimiossa Savijoen valuma-alueella kahden hankkeen yhteisvoimin! Interreg Central Baltic-ohjelma oli ensin myöntänyt kipsikäsittelylle rahoituksen NutriTrade-hankkeen osana. Sitten vielä hallitus oli liittänyt sen kärkihankeohjelmaansa, ja syntyneelle SAVE-hankkeelle saatiin rahaa ympäristöministeriön kautta.

Vantaanjoen kipsihankkeen projektipäällikkö Anna Saarentaus vetää myös loppusuoralla olevaa NutriTrade-hanketta. NutriTrade-hankkeessa kipsitystä pilotoitiin.

Varsinais-Suomessa toteutettu yli 1500 hehtaarin kokeilu osoitti, että kipsi-ihastuksemme ei ollut turhanpäiväinen ja ohimenevä: edelleen näyttää siltä, että kipsi leikkaa 50% peltojen fosforivalumista, on erittäin tehokas eroosion ja kiintoainesvalumien vähentäjä sekä lisäksi juuri niin kustannustehokas kuin oli ajateltukin. Kipsipilotti osoitti, että toimi voidaan myös käytännön tasolla toteuttaa tehokkaasti esimerkiksi logistiikan puolesta ja että viljelijät pitävät sitä helposti toteutettavana ja hyvänä toimena. Lisäksi saatiin tärkeää tietoa siitä, ettei kipsillä ole haitallisia sivuvaikutuksia vesieliöstöön.

Marjukka Porvari ja viljelijä Jussi Myyrinmaa.

Tulokset vakuuttivat meidät siitä, että ihastuksemme on laajennuttava valtakunnalliseksi toiminnaksi koko etelä- ja länsirannikolla. Olemme säätiöllä paitsi terrierin luontoisia, myös äärimmäisen kärsimättömiä Itämeren suhteen – aikaa meren pelastamiseksi ei saa hukata. Siksi ajatus kipsikäsittelyn laajentamisesta vasta seuraavan EU-tukikauden käynnistyessä ehkä 2022-2023, riippuen Brexitin aiheuttamasta viivästyksestä, tuntui meistä piinallisen kauhealta. Päätimme siis polkaista käyntiin yksityisen peltojen kipsikäsittelyhankkeen välittömästi, kun Varsinais-Suomen hankkeen lopulliset tulokset valmistuvat keväällä 2018. Kohteeksi valikoitu yli miljoonan ihmisen virkistyskäytölle keskeinen Vantaanjoki. Päätimme myös tuplata Varsinais-Suomen pilotin hehtaarit ainakin 3000 hehtaariin, jotta saadaan vähennettyä reippaasti Vantaanjoen kautta Vanhankaupunginlahteen ja Suomenlahteen tulevaa valumaa.

Käynnistimme yhteydenotot mahdollisiin yksityisiin tukijoihin talvella 2018. Vierailu ympäristöministeriössä tammikuussa 2018 toi iloisen yllätyksen, kun kuulimme että julkista rahaakin olisi Vantaanjoen peltojen kipsikäsittelyyn mahdollisesti saatavissa.

Ja nyt, hyvät naiset ja herrat, kovan työn jälkeen voimme ylpeinä esitellä SAVE-hankkeen pikkusiskon: yksityisin ja julkisin voimin rahoitettu Vantaanjoen kipsihanke syntyi virallisesti 28.6. Saimme kokoon niin hyvän rahoituspotin, että voimme kipsata lähes 3500 hehtaaria Vantaanjoen peltoja!

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttavat säätiön lisäksi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Vuonna 2018 sopimukset kipsin levittämisestä on tehty 23 viljelijän kanssa. Ne kattavat 1080 hehtaaria. Ensi vuonna sitten jatketaan yli tuplamäärällä hehtaareita.

Kipsi tuodaan Siilinjärveiltä rekalla suoraan pellolle, jossa se levitetään samalla kalustolla kuin kalkkikin, syyskylvön yhteydessä.

Työsuunnitelmassa on kipsin levityksen lisäksi myös veden laadun seurantaa, kalastotutkimuksia sekä pellonpiennartapahtumia.  Vantaanjoen pelastustalkoisiin toivotaan tukea myös kansalaisilta ja hankkeelle on käynnistetty joukkorahoituskampanja. Jokainen hankkeelle lahjoitettu satanen lisää kipsikäsiteltävää aluetta lähes puolella hehtaarilla ja vähentää fosforikuormitusta 1,4 kiloa. Onko enää konkreettisempaa tapaa suojella omia lähivesiä ja Itämerta kuin kipsata oma puolen hehtaarin pelto!? …eikä tässä vielä ihan kaikki. Kortensa kekoon on tuonut myös Porvoon vesi, joka päätti neutraloida omaa ravinnejalanjälkeänsä tukemalla peltojen kipsikäsittelyä. Tämän lahjoituksen myötä kipsipilotille syntyi toinenkin pikkusisko, Porvoonjoen kipsihanke. Porvoosta mukaan lähti 5 viljelijää kattaen yhteensä 73 hehtaaria.

Alkuihastuksemme on siis osoittautunut luonteeltaan pysyväksi ja synnyttänyt jo kaksi uutta kipsihanketta maailmaan. Toivomme hartaasti, että syksyn budjettineuvottelut tuovat lisää pikkusisaruksia perheeseen, ja että kipsikäsittely saadaan laajenemaan nopeasti valtakunnalliseksi toimeksi koko Etelä- ja Länsi-Suomen alueelle. Kirkastuva Itämeri ja jokivesistöt siintävät jo sinisinä unelmissamme!

Tämä blogi julkaistaan ensimmäisen kerran SAVE-tutkimushankkeen sivuilla. Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä (SAVE) -hanke selvittää kipsin soveltuvuutta  parantamaan Saaristomeren ja koko Itämeren tilaa.

Blogin kuvat on otettu Myyrinmaan tilan pelloilla 5.9.2018 pidetyssä pellonpiennarpäivässä. Kuvaaja Ilkka Vuorinen. 

 

Kipsikäsittelyn avulla voidaan leikata jopa puolet pellon ravinnepäästöistä. Kuva: Ilkka Vuorinen

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu