Itämeren lannoiteliikenteessä mahdollisuus merkittäviin ravinnepäästöjen leikkauksiin

Itämeri on tunnetusti yksi maailman vilkasliikenteisimpiä merialueita. Pelkästään lannoitteita Itämeren aalloilla seilaa yli 44 miljoonaa tonnia vuosittain ja lannoiteliikenne on vain vilkastunut viime vuosien aikana.

Lannoitteiden merikuljetuksiin liittyvä, mahdollisesti hyvin merkittäväkin ravinnepäästöriski on tunnistettu vasta hiljattain. Päästöriski liittyy erityisesti irtotavarana kuljetettavaan fosforilannoitteeseen, joka on altista pölyämään ja leviää helposti tuulen mukana ympäristöön. Myös lannoitelaivojen ruumien pesu avomerellä voi aiheuttaa lannoitepäästöjä suoraan mereen.

Lannoitelaivauksiin liittyviä päästöjä voidaan kuitenkin ehkäistä varsin yksinkertaisin ja edullisin keinoin. Olemme John Nurmisen Säätiössä suunnanneet toimia aina sinne, missä on mahdollisuuksia vähentää ravinnepäästöjä kustannustehokkaasti, joten halusimme tarttua myös tähän haasteeseen.

Käynnistimme keväällä 2020 Lannoitelaivaus-hankkeen, jonka tavoitteena on löytää yhdessä alan toimijoiden kanssa ratkaisuja lannoitteiden merikuljetuksiin liittyvien ravinnepäästöjen vähentämiseen koko Itämeren alueella. Hanke on samalla yksi merkittävä Moomin Charactersin #MEIDÄNMERI-kampanjan lahjoitusvaroilla edistettävä projekti.

Suomi edelläkävijäksi lannoitelaivausten päästöjen torjunnassa?

Jotta lannoitekuljetusten ravinnepäästöjä voidaan ehkäistä, on ensin tunnistettava miten, kuinka paljon ja millaista lannoitteita Itämeren satamien kautta kulkee. Kansainvälisten asiantuntijoiden avulla selvitimme, mitkä ovat Itämeren vilkkaimmat lannoitesatamat, joihin päästöjä vähentävät toimenpiteet kannattaisi keskittää.

Viidentoista Itämeren vilkkaimman lannoitesataman joukkoon mahtuu kolme suomalaista satamaa. Suomi on Venäjän ohella Euroopan ainoa maa, josta löytyy fosforilannoitteen raaka-aineena käytettävää apatiittikiveä. Suomi on siis merkittävä lannoitteiden tuottaja ja valtaosa lannoiteviennistä kulkee meriteitse. Suomella olisikin hyvät edellytykset profiloitua lannoitteiden merikuljetusten ympäristövastuullisuuden edelläkävijänä.

Venäjällä tuotettua fosforilannoitetta kuljetetaan maailmalle paljon myös Baltian maiden kautta, joten muut vilkkaat lannoitteiden vientisatamat löytyvät Itämeren itärannoilta. Osa lannoitelaivoista jatkaa matkaansa maailman merille. Puolassa ja Saksassa taas on paljon lannoitteiden käyttäjiä, mikä näkyy vilkkaana lannoitetuontina Itämeren etelärannan satamissa.

Avainasemassa lannoitepäästöjen ehkäisyssä ovat lannoitelaivojen lastauksen ja purun parissa toimivat yritykset, kuten satamaoperaattorit, ahtausliikkeet ja varustamot. Teemmekin Lannoitelaivaus-hankkeessa tiivistä yhteistyötä alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on löytää parhaita käytäntöjä ja tekniikoita päästöjen ehkäisyyn ja jakaa niitä vilkkaimpiin lannoitesatamiin ympäri Itämerta.

Eeva Puustjärvi
Projektipäällikkö, Puhdas Itämeri -hankkeet
John Nurmisen Säätiö

Vuoden 2020 alussa John Nurmisen Säätiöllä aloittanut maatalous- ja metsätieteiden sekä kasvatustieteiden maisteri Eeva Puustjärvi luotsaa Lannoitelaivaus-hankkeessa lannoitesatamia vähentämään ravinnepäästöjä. Eeva on mukana myös SEABASED-hankkeessa selvittämässä käytännön keinoja meren sisäisen ravinnekuormituksen hillitsemiseksi sekä Gypsum Initiative -hankkeessa viemässä suomalaista kipsikäsittelyosaamista muihin Itämeren maihin.

Eeva on luova, innostuva ja aikaansaava projektipäällikkö. Monipuolisen taustansa ansiosta hänellä on laaja tietämys ja hän ottaa nopeasti haltuun aiheen kuin aiheen. Vapaa-aikanaan Eeva innostuu erityisesti museoissa kiertelystä, vaatesuunnittelusta ja retkeilystä.