Klippanin merellisissä maisemissa järjestetty Club Itämeri yhdisti jälleen kerran John Nurmisen Säätiön tukijat, yhteistyökumppanit ja muut sidosryhmät inspiroivan keskustelun äärelle. Klubia isännöi tänä vuonna Stora Enso, yksi säätiön tukijoista.
Tilaisuuden teemana oli ruoka ja pakkaukset sekä miten kuluttaja voi valinnoillaan auttaa Itämerta. Lisäksi tilaisuudessa puhuttiin Puhdas Itämeri -hankkeiden edistymisestä ja Saaristomeren tilasta.
Ensimmäinen puheenvuoro kuultiin jo matkalla Klippanille, kun SYKE:n erikoistutkija Seppo Knuuttila esitteli katsauksen Itämeren tilaan. Knuuttilan mukaan rehevöityminen on kenties Itämeren ongelmista suurin, mutta se on voitettavissa, kunhan yhteistä tahtoa löytyy. Yksittäisistä Itämerta suojelevista toimenpiteistä hän näki lupaavimpana juuri käynnistyneen peltojen kipsikäsittelypilotin
Konkreettisia toimia Itämeren pelastamiseksi
Klippanille rantautumisen jälkeen John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt toivotti vieraat tervetulleiksi ja esitteli puheessaan säätiön viimeisimpiä saavutuksia sekä hankkeita. Puheen yhteydessä ensi-iltansa sai hienon startin ottaneen lähikalahankkeen esittelyvideo ”Särjen matka ruokapöytään”.
Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi kiittelikin puheessaan John Nurmisen Säätiön hankkeita. Hänen mukaansa säätiö valikoitui Stora Enson tukikohteeksi juuri konkreettisten hanketoimien ja -tulosten vuoksi. Parvi mainitsi puheessaan, miten vesistöjen tilaa voidaan parantaa esimerkiksi materiaalitehokkuudella ja hyödyntämällä kuitupitoista sekalietettä maanviljelyksessä.
Myös maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen osoitti puheenvuorossaan arvostusta Itämeri-toimijoiden määrätietoista ja kustannustehokasta työtä kohtaan. Lisäksi ministeri kertoi muun muassa uudesta, edellisenä päivänä merialueiden osalta avatusta, Natura-kuulemisesta.
Kuluttaja voi vaikuttaa arkivalinnoillaan
Tämän vuoden Club Itämeren pääteemana oli ruoka ja pakkaukset. Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä luennoi aiheesta ”Voiko ruokavalinnoilla pelastaa Itämeren” ja totesi, että kuluttaja voi vaikuttaa vesistöjen tilaan esimerkiksi ruokahävikkiä vähentämällä. Samalla Mäkelä huomautti, että vaikka kuluttajien valinnoilla on merkitystä, myös yhteiskunnan ja valtioiden tulee ajaa toimillaan kestävää ruokakulttuuria.
Kuluttajan mahdollisuuksia vaikuttaa pohdittiin myös tilaisuuden päätteeksi pidetyssä paneelikeskustelussa. Vinkkejä ja innostavia ajatuksia sateli panelistien ja yleisön välillä. Jari Latvanen Stora Ensolta kertoi, että kaikki mitä voidaan tehdä muovista tänään, voidaan tehdä puusta huomenna. Jopa läpinäkyvä kartonki on Latvasen mukaan mahdollista toteuttaa. Hänen Itämeren suojeluvinkkinsä kuluttajalle oli kartonkipakkauksien suosiminen muovipakkauksien sijasta.
SYKE:n Seppo Knuuttila listasi kolme tärkeintä keinoa Itämeren suojelemiseksi kuluttajanäkökulmasta: ruokatottumukset, haitallisten kemikaalien välttely päivittäistuotteissa sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen. Esimerkiksi kestävästi pyydetyn Itämeren kalan syöminen ja lihansyönnin vähentäminen on helppo tapa kohentaa Itämeren tilaa.
Sen lisäksi, että puhdas Itämeri on itsessään kaikkia koskettava ja tavoittelemisen arvoinen asia, suojelutyötä voi tarkastella myös yritysnäkökulmasta. Mainostoimisto Folk Finlandin toimitusjohtaja Tommi Laiho totesi paneelikeskustelussa, että vastuullisuus ja ympäristöajattelu voivat olla merkittäviäkin yrityksen kilpailuetuja. Yritysvastuu onkin näkynyt hienosti esimerkiksi John Nurmisen Säätiön sidosryhmäkumppanien Itämeri-toiminnassa.
