John Nurmisen Säätiön johtamat jätevedenpuhdistusta tehostavat rakennustyöt ja laitehankinnat käynnistyneet kolmella valkovenäläisellä jätevedenpuhdistamolla
Valkovenäläisten kaupunkien jätevesien käsittelyä ja jätevesiosaamista parantava PRESTO*-projekti (Project on Reduction of the Eutrophication of the Baltic Sea Today) etenee aikataulun mukaisesti. Kolmen valkovenäläisen vesilaitoksen ja alueellisten puhdistamoinfrastruktuurista vastaavien komiteoiden johto kävi viime viikolla nelipäiväisellä vierailulla Suomessa. Vierailun aikana John Nurmisen Säätiö ja projektin valkovenäläiset yhteistyökumppanit kävivät läpi investointien käytännön kysymyksiä. Vieraat tutustuivat myös suomalaiseen jätevedenpuhdistusteknologiaan Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla, joka on paitsi Suomen myös Pohjoismaiden suurin jätevedenpuhdistamo.
PRESTO-projektin investoinnit Grodnon, Molodetshnon ja Vitebskin jätevesien ravinteidenpoiston tehostamiseksi ovat edenneet laitteiden kilpailutusvaiheeseen. Kansainväliset tarjouskilpailut laitteiden toimittamiseksi ovat avoinna toukokuun loppuun asti. Kilpailutukseen kuuluvat laitteistot kemiallista fosforinpoistoa varten sekä biologista ravinteidenpoistoa tehostavia laitteita. PRESTO-projektin ympäristövaikutukseltaan merkittävin tavoite on saada kyseiset vesilaitokset puhdistamaan jätevetensä Itämeren suojelukomission HELCOMin suosituksen mukaisesti (korkeintaan 0,5 mg fosforia lähtevässä jätevesilitrassa). PRESTO-projektin ja sitä edeltäneen PURE-projektin yhteistyövesilaitokset, joista yksi on Valko-Venäjän Brestissä, toimivat esimerkkinä muille valkovenäläisille puhdistamoille hyvän puhdistustuloksen saavuttamisessa. Tavoitteena on saada PRESTO-projektin investoinnit päätökseen kesän 2014 aikana. Nämä investoinnit tukevat myös tulevaisuuden suurempia uudelleenrakennusprojekteja.
Kaikki vieraat olivat ensimmäistä kertaa Suomessa. Viikinmäen vierailua isännöinyt johtaja Tommi Fred HSY:stä kertoi, että kemiallinen fosforinpoisto otettiin käyttöön Helsingissä 1970-luvun lopussa. Helsingin kaupungin vuotuinen fosforikuorma vesistöihin oli vielä 1970-luvulla noin 400 tonnia, kun se nykyään on vain noin 20 tonnia. Vieraita kiinnostivat myös tariffit, biokaasun tuotanto jätevesilietettä mädättämällä sekä kompostoidun lietteen jatkokäyttö maanparannusaineena.
Johtaja Svjatoslav Karpinski kertoi 340 000 asukkaan Grodnon vesilaitoksen olevan erittäin on sitoutunut PRESTO-projektin tavoitteisiin. ”Grodnon jätevedenpuhdistamolla uudistetaan PRESTO-projektin kirittämänä nykyistä teknologiaa. Näin saadaan pysyviä parannuksia jätevedenpuhdistuksen laatuun. Suomen-vierailu oli erittäin hyödyllinen ja mielenkiintoinen. Seminaarissa ja vierailun aikana löydettiin moniin avoimiin kysymyksiin yhteinen ratkaisu.”
Vesilaitoksen johtaja Stanislav Bakun 100 000 asukkaan Molodetšnosta kertoi, että kaupungissa jätevedenpuhdistuksen lisähaasteena ovat mm. elintarviketeollisuuden päästöt maito- ja lihatehtaista. ”Molodetšnon vesilaitoksen johtokunta on kiitollinen siitä, että meidät on kutsuttu mukaan PRESTO-projektiin. Ymmärrämme tämän vierailun jälkeen, miksi Suomessa kannetaan niin paljon huolta Itämeren tilasta. Valko-Venäjä sijaitsee sisämaassa, mutta vierailu merelliseen Helsinkiin ja käynti itäisellä Suomenlahdella sai meidät ymmärtämään paremmin suomalaisten näkökulman yhteisestä Itämerestä.”
Vitebskin vesilaitoksen johtaja Aleksandr Sahovski kertoi, että kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdetaan 370 000 asukkaan jätevesien lisäksi kaupunkia ympäröivän 12 pikkukylän jätevedet. Kemiallinen fosforinpoisto otetaan käyttöön ja puhdistamolle hankitaan biologista prosessia tehostavia laitteita kuten pumppuja ja puhaltimia. ”Tietenkin uuden laitteiston merkitys on erittäin tärkeä. Haluan kuitenkin korostaa, että PRESTO-projektin tarjoamalla vesilaitosten henkilökunnan koulutukselle on meille yhtä suuri merkitys – se on aivan olennaista pitkäjänteisen työn kannalta. Lisäksi on ollut hienoa saada uusia yhteistyökumppaneita John Nurmisen Säätiöstä.”
John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen totesi: ”On merkittävää, että Valko-Venäjä on saatu mukaan Itämeren suojelua edistävien valtioiden piiriin. Valko-Venäjällä voidaan saavuttaa merkittäviä kuormitusvähennyksiä ja siellä tehtävä työ toimii hyvänä esimerkkinä ja ”unilukkarina” Valko-Venäjältä virtaavien jokien alajuoksulla sijaitseville valtioille”.
Grodnon, Molodetšnon ja Vitebskin lisäksi PRESTO-hankkeessa on mukana on Lidan vesilaitos, jonka jätevedenpuhdistamolla tehdään parhaillaan teknistä selvitystä kustannustehokkaimmista investoinneista. Myös Baranovitšin kaupungin jätevedenpuhdistamolla on tehty tekninen selvitys, mutta investointeja ei projektin puitteissa toteuteta. PRESTO-hankkeessa ovat mukana myös Liettuan Kaunasin ja Latvian Daugavpilsin vesilaitokset. PRESTOn puitteissa Daugavpilsin laitos parantaa lietteenkäsittelyä. Tällä hetkellä on meneillään lietteen kompostoinnin suunnittelu.
PRESTO-hankkeen yhteistyökumppanit ovat kevään 2013 aikana tavanneet Valko-Venäjän Minskissä vesivarojen hallintafoorumissa sekä Berliinissä, jossa Wasser Berlin -messujen yhteydessä järjestettiin Valko-Venäjän maafoorumi. Hankekumppanit tutustuivat myös jätevedenpuhdistukseen ja vesijohtoveden puhdistukseen kaupungissa. Lisäksi partnereita koulutettiin teollisuusjätevesien ja hulevesien hallinnassa sekä kemiallisen fosforinpoiston käytännön kysymyksissä.
PRESTO – PROJECT ON REDUCTION OF EUTROPHICATION OF THE SEA TODAY
*PRESTO-hankkeen tarkoitus on parantaa ravinteiden poistoa kolmessa valkovenäläisessä kaupungissa, Grodnossa, Molodetšnossa ja Vitebskissä. Hankkeen avulla vähennetään jätevedenpuhdistamoiden vuotuisia fosforipäästöjä Itämereen arviolta jopa 500 tonnilla yhteensä. John Nurmisen Säätiö on vastuussa hankkeen investoinneista, joiden rahallinen suuruus kullakin jätevedenpuhdistuslaitoksella on noin 500 000 euroa. Kolmen kaupungin lisäksi myös Lidan kaupungin jätevedenpuhdistamolle tehdään investointisuunnitelma ravinteidenpoiston tehostamiseksi. Myös Baranovitšin kaupungin jätevedenpuhdistamolla on tehty tekninen selvitys, mutta investointeja ei toteuteta PRESTO-projektin puitteissa.
Investointien lisäksi hankkeessa on myös koulutusosio, josta vastaa Berliinin teknillinen korkeakoulu. Koulutusten tarkoitus on parantaa valkovenäläisten jätevesiasiantuntijoiden osaamista ravinteidenpoiston osalta. Hankkeessa ovat mukana myös Liettuan Kaunasin ja Latvian Daugavpilsin vesilaitokset. Ravinteidenpoistoteknologia on EU:n tuella uudistettu Neuvostoliiton aikana rakennetuissa Daugavpilsin ja Kaunasin jätevedenpuhdistamoissa ja ne toimivat nyt hyvinä esimerkkeinä projektissa investoiville laitoksille. PRESTOn puitteissa Daugavpilsin laitos investoi myös parempaan lietteenkäsittelyyn. Projektin hallinnosta vastaa Itämeren kaupunkien liitto (UBC).
EU:n Itämeriohjelma hyväksyi PRESTO-projektin kesäkuussa 2011. Projektin kokonaisbudjetti on 4,55 miljoonaa euroa, josta jätevedenpuhdistamoilla ravinteiden poistoon käytettävät suorat investoinnit ovat 2 miljoonaa euroa. EU rahoittaa suurimman osan projektista: se kattaa 75–90% yhteistyökumppanien projektikustannuksista (riippuen missä maassa kumppani toimii). Lisäksi Suomen ympäristöministeriö tukee suomalaisia yhteistyökumppaneita John Nurmisen Säätiötä ja UBC:tä yhteensä 185 000 eurolla, mikä kattaa suurimman osan näiden kahden yhteistyökumppanin omista kustannuksista.