Pitkäikäisiä investointeja

Fortumin T&K -johtaja Heli Antila näkee tulevaisuuden energiajärjestelmän, aurinkotalouden, perustuvan CO2-päästöttömään sähköntuotantoon ja energiatehokkuuteen. Fortumin näkemyksen mukaan aurinkotalouteen siirrytään vähitellen teknologian ja yhteiskunnan kehittyessä. Fortumilla on monia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, jotka vievät kehitystä jo samaan suuntaan. Antila korostaa, että energiantuotantoa on tarkasteltava monen vuosikymmenen tähtäimellä.

Resurssitehokkaat energiaratkaisut ja hiilidioksidipäästöjen minimointi

Siirtymä aurinkotalouteen tapahtuu vaiheittain yhtä aikaa tuotantokapasiteetin uudistamisen ja uuden kapasiteetin rakentamisen kanssa. Vesi- ja ydinvoiman lisäksi korkean hyötysuhteen teknologiat, kuten kaasu- ja biopolttoaineet sekä jäte sähkön ja lämmön yhteistuotannossa ovat merkittävässä roolissa Fortumin kehittäessä energiantuotantoaan. Tulevaisuuden energiajärjestelmä koostuu teollisen mittakaavan yksiköistä ja hyödyntää nykyistä enemmän hajautettua pientuotantoa.

Fortum tarjoaa asiakkailleen jo nyt mm. kotien katoille asennettavia aurinkopaneeleja, joiden yli oman tarpeen tuotetun sähkön Fortum ostaa takaisin, uudenlaisia lämmitys- ja jäähdytysratkaisuja sekä sähkönkulutuksen hallinnan tuotteita. Fortumin T&K:ssa haetaan ratkaisuja, joilla energiaa voidaan tuottaa mahdollisimman resurssitehokkaasti. Energiaa pitää pyrkiä tuottamaan mahdollisimman vähin hiilidioksidipäästöin – parhaassa tapauksessa niin, että niitä ei synny ollenkaan.

Mitä on resurssitehokkuus? Antila kiteyttää: toisen jäte voi olla toisen raaka-ainetta. Esimerkiksi poikkitieteellisessä levätutkimuksessa löydettiin ratkaisu ongelmaan, kun levien kasvatuksessa syntyy liikaa happea. Energiatekniikan puolella nähtiin tilaisuus hyödyntää happi polttamalla se voimalaitoksissa. Antila toteaakin, että tehokkaampi resurssien käyttö vaatii verkottumista sellaisten tahojen kanssa, joista ei etukäteen tiedä, onko osapuolilla mitään yhteistä.

Älykkäät sähkömittarit edesauttavat kestävää kehitystä

Heli Antila kertoo anekdootin 1990-luvulta, jolloin sähkömarkkinat alkoivat vapautua.
Tampereen teknillisessä yliopistossa rakennettiin laite, jolla voitiin mitata sähkönkulutusta reaaliajassa. Laitetta testattiin ensiksi Antilan kotona. Todettiin, että reaaliaikainen mittausdata herättää kiinnostuksen omaan sähkönkulutukseen. Laitteesta hyötyi myös paikallinen leipomo, joka sai sähkölaskuaan alennettua. Ja saivat tutkijatkin kiitokseksi käpykakkuja…

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin älykkäät sähkömittarit ovat tulossa yksityistalouksiin. Antila uskoo, että kunhan tietoa omasta sähkönkulutuksesta on tarjolla, asiakkaita kiinnostaa enemmän sähkönkulutuksen hallinta ja kuinka omilla valinnoilla voi vaikuttaa sähkölaskunsa suuruuteen. Käytön mukaan maksaminenhan on tuttua jo ruoka-, polttoaine- ja puhelinlaskuissa, mutta uutta vielä sähkölaskuissa.

Sähkön lisäpalveluiden kehitys on tuonut tarjolle palveluja, joilla voi suoraan vaikuttaa sähkölaskun suuruuteen. Esimerkiksi Fortum on viime vuodesta lähtien tarjonnut ”Fortum Fiksu” -palvelua, uuden ajan yösähköä, joka valitsee vuorokauden edullisimmat tunnit vesivaraajan lämmitykseen.

Aurinkotaloutta ja resurssitehokkuutta kesämökillä

T&K -johtaja testaa aurinkotalousvisiota kesäpaikassa Upinniemessä Kirkkonummella. Perheen pienellä saarella on mökki, jonne ei tule sähköä eikä vettä. Pesuvetenä käytetään sadevettä ja ainoastaan juomavesi tuodaan saareen maista. Aurinkopaneeleilla toimivat jääkaappi, valaistus ja televisio – ainoa mikä enää vaatii kaasun, on uuni ja liesi. ”10 litralla juomavettä pärjää yllättävänkin pitkään,” toteaa Antila. ”Aurinkojääkaappi” saadaan pidettyä viileänä kesän läpi; kaasujääkaappi piti kytkeä pois päältä mökiltä poistuessa.

Antila toteaa, että syy toimia tehokkaasti voi johtua eri asioista. Joillakin motivaatio on säästäväisyys, toisilla luonnonsuojelu. Kummassakin tapauksessa tehokkuuteen pyrkimisestä tuntuu seuraavan, että asioita tehdään järkevämmin kuin ennen.

Yhtymäkohtia Itämeren suojeluun

”Ymmärrämme Fortumilla puhtaiden vesistöjen tärkeyden. Investointi Itämeren suojeluun on investointi nykyisten ja tulevien sukupolvien elinympäristöön. Uskomme myös, että aaltoenergia tulee olemaan yksi aurinkotalouden energiantuotantomuodoista”, Heli Antila tiivistää Itämeri-yhteistyön merkityksen.

Antila seuraa Itämeren tilaa myös omalla kesämökillään. Reilun 10 vuoden aikana mökillä vietettyinä kesinä ehkä viitenä on mökin rantavesissä näkynyt sinilevää, ei kuitenkaan haitaksi asti. Uimarannalle tulevat aallot Porkkalanselältä, mutta itäpuolella oleva veneranta on tyynempi ja sinne on joskus kertynyt sinilevää. Mutta rakkolevä ei ole kadonnut rantavesistä, sen Antila tarkistaa joka kesä.