Mitä ihmettä: Venäjän valtiollisen uutiskanavan populaaria tietokirjallisuutta käsittelevässä kulttuuriohjelmassa puhutaan suomalaisesta tietokirjasta! Ohjelmassa ”Sanojen järjestys”(Порядок слов) yksi Venäjän tunnetuimmista kirjallisuuskriitikoista, Nikolai Alexandrov, esitteli ohjelmassa viisi syksyn uutuuskirjaa, joista yksi oli Marjo T. Nurmisen ”Maailma piirtyy kartalle” eli ”Mir na karte“. Silminnähden kirjasta ja aihepiiristä innostunut kriitikko kiteytti maailmankartan merkityksen näin: ”Se, joka omistaa kartan, omistaa maailman.“

Nikolai Alezandrov pääsi tutustumaan kirjaan ja kartografiaan Moskovassa järjestetyssä julkistustilaisuudessa. Siellä säätiön vuonna 2015 julkaistun suurteoksen jo kolmen uuden kieliversion juhlavuosi sai jatkoa, kun Mir na karte julkaistiin Moskovan ydinkeskustassa historiallisessa, kaupungin kolmesta suuresta tulipalosta säästyneessä Muravjov-Apostolin kartanossa marraskuun yhdeksäntenä päivänä. Tilaisuudessa kirjailija Marjo T. Nurminen kertoi teoksen taustoista ja avasi karttojen tuhatvuotisen historian saloja yli 120-päiselle yleisölle.

Yleisön joukossa oli karttaentusiasteja ja -asiantuntijoita, historian tutkijoita ja tietysti kirjan ystäviä. Kutsuvieraiden joukossa oli vaikuttajia yhteiskunnan eri aloilta, sillä aiheena maailmankartta kiinnostaa monesta näkökulmasta. Kirjailijalle kävivät esittämässä kiitoksensa mm. Venäjän ilmatieteen laitoksen johtaja, piispa, kolminkertainen arktisen alueen ympäripurjehtija sekä Arkangelin ympäristötutkimuksen johtaja. Keskustelujen aikana kävi ilmi, että kiittäjät eivät olleet tilaisuudessa vain ”viran puolesta” vaan kartat todella herättävät aitoa innostusta ja uteliaisuutta.

Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt on tyytyväinen yhteistyöhön venäläisen kustantajan kanssa. ”Oli mahtava tavata venäläinen kustantajakollegani Raisa  Nejaglova-Kolosova kasvotusten ja nähdä, että hän on yhtä tyytyväinen upeaan ja harvinaiseen kirjaamme kuin mekin. Tiedossa oli, että Venäjällä ei ole ylitarjontaa suurelle yleisölle suunnatusta karttakirjallisuudesta, päinvastoin – ja niinpä suurteoksellemme oli täällä tilausta. Myös käytännön järjestelyt ovat sujuneet mainiosti: aikataulut ovat pitäneet, ja kustantamo saanut teokselle hienosti näkyvyyttä.”

”Venäjällä on vahva lukemisen perinne. Monipuolinen ja rikas kulttuurielämä on sisäänrakennettu venäläiseen yhteiskuntaan. Täällä kirjamarkkina poikkeaa suomalaisesta sekä myyntikanavien että hinnoittelun osalta. Säätiön suurten ja kuluttajahinnoiltaan Venäjän kirjamarkkinan hintahaitarin yläpäähän sijoittuvien kirjojen julkaiseminen Venäjällä onkin hatunnoston arvoinen juttu.”

Miljoonan merkin kirja 47 miljoonan kirjan kirjastossa

Moskovan-kiertue sai jatkoa seuraavana päivänä, kun Marjo Nurminen luennoi kartoista Kremlin kupeessa sijaitsevassa Venäjän valtionkirjastossa. Venäjän valtionkirjasto eli Lenin-kirjasto on Washingtonissa sijaitsevan Kongressin kirjaston jälkeen maailman toiseksi suurin kirjasto. Yleisö kuunteli tarkkaavaisesti ja esityksen jälkeen kirjailijalle sateli kysymyksiä. Vastaamaan singahti myös kirjan päätoimittaja, säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen. Juha Nurminen oli mielissään myös siitä, että nyt jo kolmas säätiön suurkirja on käännetty venäjäksi.

Kirjailijalle Moskovan-kiertue oli inspiroiva ja mieltä lämmittävä kokemus: ”Kirjan julkistustilaisuuteen oli satsattu valtavasti. Tunnelmaa olivat luomassa mm. harpunsoittaja ja näyttelijä, joka luki otteita kirjastani venäjäksi. On mielettömän suuri etuoikeus päästä näkemään, kun oma kirja lähtee maailmalle. Moskovassa puitteet olivat poikkeuksellisen juhlavat ja tunnelma sivistyneen lämminhenkinen.”

Asiamiehen matkablogi
Pieni ihme Venäjän valtionkirjastossa

47 miljoonaa kirjaa ja meidän Maailma piirtyy kartalle –teoksemme. Venäjän valtionkirjaston, Lenin kirjaston fyysinen suuruus läkähdytti samanlaisella intensiteetillä kuin Kremlin asehuoneen kulta häikäisi ja venäläinen vieraanvaraisuus lämmitti. Matkamme Moskovaan Maailma piirtyy kartalle –kirjan venäjänkielisen laitoksen, Mir na karten, julkistamiseen oli kuten Fabergén muna: lyhyen ajan rajoittamassa mikrokosmoksessa harpoimme läpi vuosisatojen ja taidetyylien niin Tretjakovin galleriassa, Kremlissä, kirjastossa kuin ydinkeskustassa ja Punaisella torillakin. Munamme keskiössä oli Moskovan kolmesta suuresta tulipalosta säästynyt Muravjov-Apostolin kartanossa pidetty käännösteostamme juhlistava tilaisuus.

Suuri, ihmisen kokoinen näköisteos kirjamme aukeamasta tervehti tulijaa eteisaulassa. Nicolaus Germanuksen Ptolemaioksen projektiolla kuvattu maailmankartta oli vaikuttava näky ja hieno kunnianosoitus yhdelle karttahistorian merkittävistä helmistä. Harpunsoittaja toivotti tervetulleeksi menneeseen: suurten karttojen saliin, jossa meitä odotti pieni ihme: Mir na karte. Se oli unohtumaton hetki yli sadan kirjoista ja maailmankartan kulttuurihistoriasta kiinnostuneen ihmisen keskellä.

Suurelle yleisölle suunnattua karttakirjallisuutta ei ole Venäjällä runsaasti tarjolla. Siitä huolimatta teoksemme sai tämän mahdollisuuden. Genre, jonka piirissä toimimme, on kapea mutta mielenkiintoinen. Omat laatuvaatimuksemme kirjojen sisältöön ja ulkoasuun ovat korkeat –  käsityöläisten tavoin palvelemme asiantuntevaa lukijakuntaamme. Merellisen tietokirjallisuuden kustantaminen ei ole säätiölle liiketoimintaa, vaan yksi keskeisistä ydintehtävistämme.

Nyt myöhemmin kotiin palattuamme, kaupungin suuruuden, markkinoiden monikerroksisuuden ja neliväristen kirjojen hintojen suhteellisen kalleuden ymmärrettyämme voimme vain hengähtää ja kiittää. Upea kirja toimii, mutta 348-sivuisen ja kolme kiloa painavan kirjan pääsy Venäjän markkinoille on kuitenkin pieni ihme.

Luotamme pienen kustantamon tarmokkaaseen tiimiin: Mir na karte kantaa hienon ensi-iltansa jälkeenkin.

Annamari Arrakoski-Engardt