01.10.2020

Rannikkoruokohanke käynnistyi Kirkkonummella – niitolla positiivinen vaikutus Itämereen, ilmastoon ja perinnemaisemiin

John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen uudessa yhteishankkeessa parannetaan Itämeren tilaa niittämällä ja poistamalla järviruokoa. Samalla edistetään uusiutuvan ruokomassan käyttöä turvetta korvaavana raaka-aineena sekä suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja perinnemaisemia. Hanke käynnistyi ruo’on niitolla Kirkkonummella 30.9.

Ruovikkojen niitto on yksi hyväksi todettu keino suojella meren hyvinvointia. Tiheään ruokokasvustoon sitoutuu huomattavia määriä Itämerta rehevöittäviä ravinteita.

”Vesiensuojelutoimena ruovikkojen niitto vetää kustannustehokkuudessa vertoja tehokkaimmille kotimaisille keinoille, kuten merialueen hoitokalastukselle. Tässä hankkeessa ruokobiomassaa ei ainoastaan poisteta rannoilta, vaan sille luodaan lisäarvoa tuottava kaupallinen hyötykäyttö. Tämä muuttaa yhtälön vieläkin positiivisemmaksi”, toteaa projektipäällikkö Mikko Peltonen John Nurmisen Säätiöstä.

Yhden hehtaarin järviruokokasvusto voi sisältää 10 kg fosforia, 100 kg typpeä ja yli kaksi tonnia hiiltä.

”Meillä on kalastuksen ohella käytössä niukasti kustannustehokkaita keinoja poistaa meriympäristöön jo päätyneitä rehevöittäviä fosforia ja typpeä. Rehevöitymisen seurauksena laajentuneiden järviruokokasvustojen suunnitelmallinen hyödyntäminen voi olla yksi sellainen. Pinta-alayksikköä kohti laskettu fosforin poistuma voi olla 200-kertainen verrattuna kesäisen sinileväbiomassan keräämiseen”, kertoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila.

Median edustajat ja hankekumppanit Rannikkoruokohankkeen infotilaisuudessa. Kuva: Ilkka Vuorinen
Rannikkoruokohankkeen projektipäällikkö Mikko Peltonen
Rannikkoruokohankkeen projektipäällikkö Mikko Peltonen John Nurmisen Säätiöstä. Kuva: Ilkka Vuorinen

Ruokomassan korjaamisella ja hyödyntämisellä on myös positiivisia ilmastovaikutuksia, koska massalla voidaan korvata runsaasti hiilipäästöjä aiheuttavan turpeen ja uusiutumattomista raaka-aineista valmistetun kivivillan käyttöä.

”Turvetta korvaavia kasvualustoja voidaan tuottaa yksinkertaisilla menetelmillä ison biomassan tuottavista kasveista. Ilmastovaikutuksiltaan paras raaka-aine tähän tarkoitukseen on luontaisesti kasvava kasvusto, kuten vesistöistä niitetty järviruoko, koska sen kasvattamiseksi ei tarvitse lisätä ravinteita tai maan muokkausta”, Kristiina Regina, Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori sanoo.

Lisäksi ruokokasvuston poistamisella on positiivinen ilmastovaikutus, koska niiton jälkeen rantavedessä ei ole mädäntyvää ruokomassaa, josta voisi vapautua metaania.

Luonnonvarakeskuksen Kristiina Regina kertoi niiton positiivisista ilmastovaikutuksista.
Luonnonvarakeskuksen Kristiina Regina kertoi niiton positiivisista ilmastovaikutuksista. Kuva: Ilkka Vuorinen

Niitolla suojellaan luonnon monimuotoisuutta ja perinnemaisemia

Rannikkoruokohanke käynnistyi Kirkkonummella, Norra Fladetin arvokkaalla perinnemaisema-alueella.

Norra Fladet kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan ja on erityisesti linnustoltaan arvokas kosteikko. Ruovikon valtaamia entisiä merenrantaniittyjä ja niiden linnustoa palautetaan ruovikon niiton avulla. Työ on hyödyttänyt erityisen paljon levähtäviä kahlaajia, puolisukeltajasorsia ja hanhia.

”Ruo’on hyötykäyttöön tähtäävä hanke on erittäin merkittävä ruovikon täysin valtaamien elinympäristöjen, kuten merenrantaniittyjen kunnostuksessa. Rannikon merenlahdilla ja sisämaan lintuvesillä on vielä paljon rantaelinympäristöjä, jotka ovat umpeenkasvaneita tai jääneet ilman hoitoa”, kertoo luonnonsuojelupäällikkö Pekka Heikkilä Metsähallituksesta.

Läpitunkemattomien ruokotiheikköjen avaaminen lisää myös rantojen virkistyskäytön mahdollisuuksia ja tuo takaisin hävinneitä perinnemaisemia.

Ruo’on niittoa Kirkkonummella, Norra Fladetin alueella.
Ruo’on niittoa Kirkkonummella, Norra Fladetin alueella. Kuva: Ilkka Vuorinen

Tavoitteena markkinaehtoinen ruokomassan jatkojalostus

Ruovikkojen niiton hyödylliset vaikutukset on tiedostettu jo pitkään, mutta toiminta on pysynyt toistaiseksi projektiluonteisena ja melko pienimuotoisena. Keskeiset ruovikkojen niiton esteenä olevat pullonkaulat liittyvät korjuuteknologiaan ja logistiikkaan.

Rannikkoruokohankkeen tavoitteena onkin vauhdittaa ruokomassan hyödyntämistä ja jatkojalostusta, korjuuyrittäjyyden kasvua sekä alan liiketoimintamallien rakentumista niin, että tulevaisuudessa ruokoa voidaan hyödyntää kestävästi ja markkinaehtoisesti.

John Nurmisen Säätiön ja Metsähallituksen hankkeen ruoko päätyy jatkokäsiteltäväksi Kiteen Mato ja Multa Oy:lle.

”Ruokomassa voidaan jatkojalostaa esimerkiksi kompostin kuivikkeeksi tai kasvualustaksi puutarhureille ja marjan viljelijöille”, Kiteen Mato ja Multa Oy:n Aimo Turunen kertoo mahdollisuuksista.

Tämän syksyn pilotoinnissa saatujen kokemusten pohjalta suunnitellaan, miten hanketta voidaan laajentaa seuraavana kesänä.

Niittokoneet työssä Norra Fladetin alueella.
Niittokoneet työssä Norra Fladetin alueella. Ruokomassasta voidaan jatkojalostaa esimerkiksi kompostin kuiviketta. Kuva: Ilkka Vuorinen

Lisätietoja

Mikko Peltonen
Projektipäällikkö, Puhdas Itämeri -hankkeet
John Nurmisen Säätiö
puh. +358 (0)50 379 2103
mikko.peltonen(at)jnfoundation.fi

Marjukka Porvari
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja
John Nurmisen Säätiö
puh. +358(0)41 549 1535
marjukka.porvari(at)jnfoundation.fi

John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on kulttuuriteoistaan palkittu tiedonvälittäjä ja merellisen sisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus.
www.johnnurmisensaatio.fi

Ruo’on niittoa Kirkkonummella, Norra Fladetin alueella. Kuva: Ilkka Vuorinen
Kuva: Ilkka Vuorinen

Aiheeseen liittyvää

Olet nyt varjossa ""Staging"". Poistu