Kalaa kestävästi

Meri ei ole ehtymätön.

Maailman kalakannoista jopa kolmannes on ylikalastettuja – kaloja pyydetään jatkuvasti enemmän kuin uusia poikasia ehtii varttua aikuiseksi, ja kalojen määrä vähenee. Onneksi kalastaa voi myös kestävästi: kestävä kalastus ottaa huomioon meriympäristön ja kalakantojen kantokyvyn, ja on ainoa keino varmistaa kalan riittävyys maailman merissä myös tulevaisuudessa. Suomalaisten syömästä kalasta yli puolet on Norjassa viljeltyä lohta. Myös kasvatetut kalat syövät rehuksi jalostettua kalaa, ja niinpä esimerkiksi lohen kasvattaminen kuluttaa painossa mitattuna enemmän kalaa kuin tuottaa. Kokonaisuuden kannalta olisikin parempi hyödyntää suurempi osa luonnonkalasta mieluummin suoraan ihmisten ruuaksi.

Kestävää lähikalaa olisi Itämeressäkin tarjolla: Esimerkiksi Suomen silakkasaaliista valtaosa pyydetään Selkämereltä, missä kalakanta on vahva, ja kalastus sertifioitua (MSC). Lahnoja puolestaan polskii rannikkovesissämme jopa 30–40 miljoonaa kiloa, mutta viime vuosikymmeninä kuparikyljen arvostus ruokakalana on unohtunut, joten osa kalastuksen potentiaalista jää kokonaan hyödyntämättä.

Ravinteet merestä lautaselle

Luonnossa villinä kasvaneen kalansaaliin mukana nousee samalla valtava määrä kalaan sitoutuneita ravinteita – esimerkiksi Suomen vuotuinen kalastus poistaa vesistöistä yli 700 tonnia levänkasvua ruokkivaa fosforia. Tutkijat ovatkin arvioineet, että korvaamalla puolet liha-annoksista kestävästi pyydetyllä Itämeren kalalla kuluttajat voisivat pienentää ravinnejalanjälkeään jopa enemmän kuin kokonaan vegaaniseen ruokavalioon siirtymällä.

Erityisesti särkikalat, kuten särki ja lahna, ovat hyötyneet meren rehevöitymisestä. Nämä pohjaeläimiä tonkivat kalat edesauttavat rehevöitymistä pöllyttämällä pohjamutiin varastoituneita ravinteita takaisin rantavesiin, lisäravinnoksi leville. Särjet ja silakat myös napostelevat ruuakseen eläinplanktonia. Kun pikkukaloja on paljon, eläinplanktonin määrä vähenee ja levät saavat tilaa kasvaa. Petokalat pitävät kurissa pienten kalojen määrää, mutta kalastuksen voimakas keskittyminen petokaloihin muuttaa meren ravintoketjuja. Siksi erityisesti kestävästi pyydettyjen, pienempien kalojen, kuten lahnan, särjen, silakan, muikun ja ahvenen, osuuden lisääminen ruokavaliossa on hyödyksi. Kun kokonaisuus on tasapainossa, merikin voi paremmin.

Ilmastoystävällinen lähikala

Moni kaupan pakastealtaassa köllöttävä kalatuote on saattanut kiertää maapallon kahdesti ennen päätymistään kuluttajan lautaselle. Läheltä pyydetyn kalan hiilijalanjälki onkin huomattavasti pakastekonteissa matkailevia serkkujaan pienempi. Sekasyöjän ruokavalion ilmastokuormaa voisikin pienentää jopa kolmanneksella lisäämällä kasvisten osuutta lautasella ja siirtymällä lihapainotteisesta ruokavaliosta lähellä tuotettuihin, kalaisampiin aterioihin. Kestävästi kalastetun lähikalan suosiminen vähentää ruuantuotannon ilmastokuormaa ja auttaa suojelemaan luonnon monimuotoisuutta kaikissa maailman merissä.

Maukkaat ja aikanaan arvostetut silakat, särjet ja lahnat ovat aivan suotta jääneet kalatiskillä muiden varjoon. Kuluttajan iloksi nykyisin on saatavilla myös monia helppoja tuotevaihtoehtoja, säilykkeitä, pakasteita ja puolivalmisteita, joten Itämeren kala ui lautasille sujuvasti myös kiireisessä arjessa. Kotimaisen silakan ja särkikalan suosiminen onkin oiva keino vähentää oman ruokavalion ilmastovaikutuksia ja auttaa samalla Itämerta!

Vetoapua John Nurmisen Säätiön kalahankkeista

Pyrimme John Nurmisen Säätiön kahdessa kalahankkeessa toimimaan tienraivaajana ja nostamaan kotimaisen särkikalan valokeilaan ja takaisin kuluttajien ruokapöytiin. Suureksi iloksemme olemme onnistuneet kenties paremmin kuin uskalsimme odottaa.

Lähikalahankkeessamme kalastettiin vuosina 2015–2019 Saaristo- ja Selkämeren rannikkovesiltä yhteensä 700 000 kiloa lahnaa ja särkeä. Kalan mukana saimme poistettua 5 000 kiloa meren rehevöitymistä aiheuttavaa fosforia. Hankkeessa luotiin särkikalalle markkinaehtoinen arvoketju merestä lautaselle ja lanseerattiin yhteensä viisi suurkeittiö- ja kuluttajatuotetta: Lähikalapihvin (Arkea & Kalaliike S. Wallin), särkimurekepihvin (Palmia & Lagerblad Foods) sekä kolme Keskon Pirkka-saaristolaiskalatuotetta (valmistajana Apetit).

Kotimaisen menestyksen rohkaisemana laajensimme Itämeren särkikalojen hoitokalastusta ja tuotteistamista myös Ahvenanmaalle ja Ruotsiin yhteistyössä Race For the Balticin, Guldhaven Pelagiskan, Rädda Lumparnin ja Ålands Fiskarförbundin kanssa. Baltic Fish -hankkeessa pyydettiin vuosina 2019–2021 yhteensä 54 000 kiloa särkikalaa, jonka kautta Itämerestä poistettiin noin 400 kiloa fosforia. Lisäksi suurtalouskeittiöiden ja kotitalouksien käyttöön syntyi kolme erilaista särkikalatuotetta ja uusia tuotteita on suunnitteilla.

Hankkeiden aikana myös niiden ulkopuolella tuotettujen, kuluttajien saatavilla olevien särkikalatuotteiden määrä kasvoi merkittävästi aiemmasta.

Tarjontaa siis on – mitä sinä pyydystät lautasellesi?

Teksti: Miina Mäki, meriympäristöhankkeiden projektipäällikkö, John Nurmisen Säätiö

John Nurmisen Säätiö – Pelastamassa Itämerta
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiön hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa vähentämällä mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöongelmia, kuten rehevöitymistä ja luontokatoa. Säätiön tehtävänä on myös vaalia, elävöittää ja välittää mereen liittyviä tarinoita sekä kulttuuriperintöä. Työtä ohjaavat tulokset ja vaikuttavuus. Säätiön toiminta rahoitetaan pääosin lahjoituksilla ja avustuksilla. www.johnnurmisensaatio.fi 

Lähikalahanketta osarahoitti EU Interreg Central Baltic -ohjelma (2015–2018). Baltic Fish -hanketta osarahoitti Suomen ja Ruotsin valtioiden Baltic Sea Action Plan -rahasto, jota hallinnoi pohjoismainen ympäristörahoitusyhtiö NEFCO.