Vantaanjoen kipsihanke

Hankkeessa käsiteltiin yli 3600 hehtaaria peltoa kipsillä vuosina 2018–2020 ja kiritettiin kipsin käyttöönottoa koko Itämeren valuma-alueella. Kipsikäsittely vähentää eroosiota ja leikkaa vesistöjä rehevöittävää fosforikuormitusta välittömästi.

Tavoite
Tavoite
3500 hehtaaria kipsikäsiteltyä peltoa
Aikataulu
Aikataulu
2018
2020
Tilanne
Tilanne
3600 hehtaaria kipsikäsiteltyä peltoa

Vantaanjoen kipsihankkeessa käsiteltiin vuosina 2018–2020 kipsillä yli 3600 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Toimenpide vähentää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen parantaen siten vesistöjen ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa. Vantaanjoki on useille pääkaupunkiseutulaisille tärkeä virkistysalue ja taimenjoki. Kipsikäsittely osoittautui kustannuksiltaan edulliseksi vesiensuojelutoimeksi ja sitä tarvitaan jatkossakin Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Mitä Vantaanjoella opittiin? Kipsikäsittelyn tulevaisuus maatalouden ravinnevalumien hillitsijänä -tapahtumassa 1.12.2020 kello 14–16 kuullaan tutkimustuloksia Vantaanjoen kipsihankkeesta sekä kipsikäsittelyn tehokkuudesta verrattuna muihin vesiensuojelutoimiin. Tilaisuuden järjestävät John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto. Katso tilaisuus alla olevasta livelähetyksestä.

Hankkeen tavoitteena oli pienentää Vantaanjokeen ja Vanhankaupunginlahteen päätyvää fosforikuormaa noin kymmenellä tonnilla sekä kiintoaineskuormaa noin viidellä tuhannella tonnilla viiden vuoden ajan kipsikäsittelemällä jopa 3500 hehtaaria peltoa vuosien 2018–2020 aikana. Lisäksi hankkeessa hankittiin lisää tietoa kipsikäsittelyn vaikutuksista veden laatuun ja kalastoon sekä levitettiin tietoa kipsikäsittelystä vesiensuojelumenetelmänä.

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys r.y., Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittivat säätiön yksityiset tukijat, Euroclear, Yara sekä ympäristöministeriö osana Suomen vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa esitettyjä toimia ja YM:n ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön” -kärkihanketta. Hankkeen kokonaisbudjetti lahjoitettu kipsi huomioon ottaen oli noin 1,4 miljoonaa euroa. Kipsikäsittelyyn on haettu lisäksi rahoitusta Nutribute-joukkorahoitusalustan kautta.

Kipsikäsittely

Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään neljä tonnia maanparannuskipsiä hehtaarille. Hankkeessa kipsinlevitys tehtiin syksyisin puintien jälkeen. Kipsi eli kalsiumsulfaatti liukenee peltomaahan parantaen maan mururakennetta ja edistäen fosforin sitoutumista maahiukkasiin. Eroosio sekä fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenevät, mikä kirkastaa valumavesiä ja ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä. Fosfori säilyy kuitenkin maaperässä kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta.

Suurin osa käytetystä kipsistä oli fosforihappotuotannon ohessa syntynyttä kierrätyskipsiä, jonka Yara lahjoitti hankkeelle. Osana hanketta toteutettiin myös pienimuotoinen luonnonkipsipilotti noin 80 peltohehtaarille.
Vantaanjoen kipsihankkeeseen osallistui yhteensä 76 tilaa ja yksityisten viljelijöiden lisäksi mukana oli myös kaksi kaupunkia sekä yksi oppilaitos.

Peltoa käsitellään kipsillä 27.9.2019 Nurmijärvellä. Kuva: Ilkka Vuorinen

Seurannat

Vantaanjoen kipsihankkeessa ympäristövaikutusten seuranta kattoi valumavesien laadun monitoroinnin sekä kalastotutkimukset. Seurantojen toteutuksesta vastasi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Kipsin vaikutuksia kiintoaine- ja fosforikuormaan sekä orgaanisen aineksen huuhtoumaan tutkittiin Lepsämänjoen valuma-alueella automaattisen veden laadun seurannan ja vesinäytteiden avulla. Koko Vantaanjoen valuma-alueen tasolla tapahtunutta fosforikuorman muutosta kipsikäsittelyn jälkeen arvioitiin seuranta-alueelta saatujen tulosten perusteella. Nyt toteutettu kipsikäsittely vähentää Vantaanjokeen ja sitä kautta Suomenlahteen huuhtoutuvaa fosforikuormaa noin 9 500 kg ja kiintoainekuormaa noin 4 100 tonnia vuosina 2018–2025.

Kalastoon kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia tutkittiin mädinhaudontakokeiden ja sähkökoekalastuksen avulla. Kalastotutkimuksen perusteella kipsikäsittelyllä ei havaittu olevan vaikutuksia kalastoon.

Hankkeen vaiheet

Vantaanjoen kipsihankkeessa vähennettiin ravinnehuuhtoutumia yli 3600 peltohehtaarilla maanparannuskipsin avulla. Lisäksi kipsikäsittelyä kokeiltiin myös Porvoonjoen valuma-alueella.

• Valumaveden laadun ja määrän mittaukset jatkuivat Lepsämänjoen mittauspisteellä. Kipsin havaittiin vähentävän kiintoaine- ja fosforikuormitusta myös alkuvuoden 2020 leudoissa ja sateisissa, hyvin kuormittavissa olosuhteissa.
• Hankkeen kalastotutkimuksiin perustuva Matias Hyrskyn pro gradu -tutkielma julkaistiin VHVSY:n julkaisusarjassa.
• Alkuvuodesta 2020 hankekonsortio hioi kipsikäsittelyn toimintamallia palautekyselyn avulla ja kartoitti osallistumisesta kiinnostuneita viljelijöitä. Koronapandemian takia tilakäynnit toteutettiin etäyhteyksien avulla.
• Huhtikuussa hankkeessa iloittiin Yaran päätöksestä lahjoittaa syksyn kipsikäsittelyyn tarvittava kipsimäärä. Lue lisää uutisesta.
• Kesään mennessä tehtiin sopimukset kipsin levittämisestä noin 620 hehtaarille.
• Uutena asiana testattiin myös luonnonkipsin levitystä neljän luomuviljelijän pelloille.
• Kipsiä levitettiin yhteensä 420 hehtaarille, sillä syksyn märkyys esti loput levitykset.
• Hanke päättyi joulukuun alussa pidettyyn loppuwebinaariin sekä loppuraportin julkaisuun.

 

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen tutkija Pasi Valkama demonstroi kipsikäsittelyn vaikutusta veden sameuteen pellonpiennartilaisuudessa 27.9.2019 Nurmijärvellä. Kuva: Ilkka Vuorinen

Lisätietoja:

John Nurmisen Säätiö
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari, p. 041 5491535, marjukka.porvari(at)jnfoundation.fi
Projektipäällikkö Anna Saarentaus, p. 040 7190208, anna.saarentaus(at)jnfoundation.fi

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Toiminnanjohtaja Anu Oksanen, p. 050 3726 018, anu.oksanen(at)vantaanjoki.fi
Tutkija Pasi Valkama, p. 044 767 1394, pasi.valkama(at)vantaanjoki.fi
http://www.vhvsy.fi

Helsingin yliopisto
Professori Markku Ollikainen, p. 02941 58065, markku.ollikainen(at)helsinki.fi
https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Suomen ympäristökeskus
Erikoistutkija Petri Ekholm, p. 0295 251102, petri.ekholm(at)ymparisto.fi
https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Ympäristöministeriö

Ympäristöneuvos Laura Saijonmaa, p. 0295250261, laura.saijonmaa(at)ym.fi
www.ym.fi/vesienjamerenhoito

Vantaanjoen kipsihankkeen pellonpiennarpäivä 5.9.2018

Muita kipsikäsittelystä kertovia juttuja:

John Nurmisen Säätiö ja ympäristöministeriö rahoittavat kipsin levitystä Vantaanjoen valuma-alueella vuosina 2018-2020. Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi vesiensuojelukeinoksi. Se vähentää eroosiota ja pelloilta tulevaa fosforikuormaa välittömästi ja edullisemmin kuin muut maatalouden käytössä olevat keinot – eli auttaa tekemään Vantaanjoesta ja Itämerestä puhtaamman. Samalla Vantaanjoki muuttuu myös paremmaksi elinympäristöksi kasveille ja eläimille.

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Helsingin Yliopisto ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Hanketta rahoittavat säätiön yksityiset tukijat, Euroclear, Yara sekä ympäristöministeriö osana Suomen vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa esitettyjä toimia ja YM:n ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön” -kärkihanketta.

Peltojen kipsikäsittely vähentää eroosiota ja leikkaa vesistöjä rehevöittävää fosforikuormitusta välittömästi. Tutkija Pasi Valkama (VHVSY ry) tuo pellonpiennarpäivään Lepsämänjoen mittausaseman tuloksia kipsinlevityksen jälkeen.

 

Ohjelmapäällikkö Tarja Haarasen haastattelussa Vantaanjoen kipsihankkeen pellonpiennartilaisuudessa selviää, että uusi hallitus antoi lisärahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaan.

Vantaan kaupunki on mukana John Nurmisen Säätiön Vantaanjoen kipsihankkeessa. Säätiö haastatteli Vantaan kaupungin tilanhoitajaa Tuomas Vaherlehtoa 19.8.2019 Seutulassa.

John Nurmisen Säätiön tukijat, median edustajat sekä Vantaanjoen kipsihankkeen yhteistyökumppanit ja rahoittajat tutustuivat kipsin levitykseen Jussi Myyrinmaan ja  Hannu Rinnekarin tiloilla syksyllä 2018. Katso miten kipsi levitetään peltoon ja miksi!

Lepsämäenjoen mittausasemalla valumien seurantaa on tehty jo vuodesta 2006 lähtien. John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardtin haastattelussa Vantaan ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Oksanen.

Tutkija Pasi Valkama ja kenttäkoe.

John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari haastatteli Luode Consulting Oy:n Mikko Kiirikkiä Nurmijärven Pellonpiennar-tapahtumassa 1.10.2018. Katso videolta, mitä kaikkea Vantaanjoen kipsihankkeessa mitataan ja millä keinoilla!

Olet nyt varjossa STAGING (Staging). Poistu