Vantaanjoen kipsihanke

Vantaanjoen kipsihankkeessa käsiteltiin vuosina 2018–2020 kipsillä yli 3600 hehtaaria Vantaanjoen valuma-alueen peltoja. Toimenpide vähentää ravinne- ja kiintoaineskuormitusta Vantaanjokeen ja Suomenlahteen parantaen siten vesistöjen ekologista tilaa ja virkistyskäyttöarvoa. Vantaanjoki on useille pääkaupunkiseutulaisille tärkeä virkistysalue ja taimenjoki. Kipsikäsittely osoittautui kustannuksiltaan edulliseksi vesiensuojelutoimeksi ja sitä tarvitaan jatkossakin Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen.

Mitä Vantaanjoella opittiin? Kipsikäsittelyn tulevaisuus maatalouden ravinnevalumien hillitsijänä -tapahtumassa 1.12.2020  kuultiin tutkimustuloksia Vantaanjoen kipsihankkeesta sekä kipsikäsittelyn tehokkuudesta verrattuna muihin vesiensuojelutoimiin. Tilaisuuden järjestivät John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto. Katso tilaisuus alla olevasta tallenteesta. Vastaukset tilaisuudessa esitettyihin, vastaamatta jääneisiin yleisökysymyksiin, löytyvät täältä.

Hankkeen tavoitteena oli pienentää Vantaanjokeen ja Vanhankaupunginlahteen päätyvää fosforikuormaa noin kymmenellä tonnilla sekä kiintoaineskuormaa noin viidellä tuhannella tonnilla viiden vuoden ajan kipsikäsittelemällä jopa 3500 hehtaaria peltoa vuosien 2018–2020 aikana. Lisäksi hankkeessa hankittiin lisää tietoa kipsikäsittelyn vaikutuksista veden laatuun ja kalastoon sekä levitettiin tietoa kipsikäsittelystä vesiensuojelumenetelmänä.

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttivat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys r.y., Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittivat säätiön yksityiset tukijat, Euroclear, Yara sekä ympäristöministeriö osana Suomen vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa esitettyjä toimia ja YM:n ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön” -kärkihanketta. Hankkeen kokonaisbudjetti lahjoitettu kipsi huomioon ottaen oli noin 1,4 miljoonaa euroa. Kipsikäsittelyyn on haettu lisäksi rahoitusta Nutribute-joukkorahoitusalustan kautta.

Tutustu hankkeen saavutuksiin tarkemmin loppuraportissa, jonka löydät tästä linkistä.

Kipsikäsittely

Kipsikäsittelyssä pellolle levitetään neljä tonnia maanparannuskipsiä hehtaarille. Hankkeessa kipsinlevitys tehtiin syksyisin puintien jälkeen. Kipsi eli kalsiumsulfaatti liukenee peltomaahan parantaen maan mururakennetta ja edistäen fosforin sitoutumista maahiukkasiin. Eroosio sekä fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenevät, mikä kirkastaa valumavesiä ja ehkäisee vesistöjen rehevöitymistä. Fosfori säilyy kuitenkin maaperässä kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta.

Suurin osa käytetystä kipsistä oli fosforihappotuotannon ohessa syntynyttä kierrätyskipsiä, jonka Yara lahjoitti hankkeelle. Osana hanketta toteutettiin myös pienimuotoinen luonnonkipsipilotti noin 80 peltohehtaarille. Vantaanjoen kipsihankkeeseen osallistui yhteensä 76 tilaa, yksityisten viljelijöiden lisäksi mukana oli myös kaksi kaupunkia sekä yksi oppilaitos.

Seurannat

Vantaanjoen kipsihankkeessa ympäristövaikutusten seuranta kattoi valumavesien laadun monitoroinnin sekä kalastotutkimukset. Seurantojen toteutuksesta vastasi Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys. Kipsin vaikutuksia kiintoaine- ja fosforikuormaan sekä orgaanisen aineksen huuhtoumaan tutkittiin Lepsämänjoen valuma-alueella automaattisen veden laadun seurannan ja vesinäytteiden avulla. Koko Vantaanjoen valuma-alueen tasolla tapahtunutta fosforikuorman muutosta kipsikäsittelyn jälkeen arvioitiin seuranta-alueelta saatujen tulosten perusteella. Nyt toteutettu kipsikäsittely vähentää Vantaanjokeen ja sitä kautta Suomenlahteen huuhtoutuvaa fosforikuormaa noin 9 500 kg ja kiintoainekuormaa noin 4 100 tonnia vuosina 2018–2025.

Kalastoon kohdistuvia mahdollisia vaikutuksia tutkittiin mädinhaudontakokeiden ja sähkökoekalastuksen avulla. Kalastotutkimuksen perusteella kipsikäsittelyllä ei havaittu olevan vaikutuksia kalastoon. Lue lisää Matias Hyrskyn pro gradu -tutkielmasta VHVSY:n julkaisusarjassa ja  blogi-kirjoituksesta.

Hankkeen vaiheet

Vantaanjoen kipsihankkeessa vähennettiin ravinnehuuhtoutumia yli 3600 peltohehtaarilla maanparannuskipsin avulla. Lisäksi kipsikäsittelyä kokeiltiin myös Porvoonjoen valuma-alueella.

• Valumaveden laatua ja määrää mitattiin koko hankkeen ajan Lepsämänjoen mittauspisteellä. Kipsin havaittiin vähentävän kiintoaine- ja fosforikuormitusta myös alkuvuoden 2020 leudoissa ja sateisissa, hyvin kuormittavissa olosuhteissa.
• Hankkeen kalastotutkimuksiin perustuva Matias Hyrskyn pro gradu -tutkielma julkaistiin VHVSY:n julkaisusarjassa.
• Vuonna 2018 kipsiä levitettiin yhteensä Vantaanjoella 1070 hehtaarille (Porvoossa 73 ha), vuonna 2019 yli 2120 hehtaarille ja 2020 vuonna 420 hehtaarille.
• Vuonna 2020  testattiin luonnonkipsin levitystä neljän luomuviljelijän pelloille.
•  Alakoululaisille järjestetttiin valokuvakilpailu syksyllä 2019. Katso kipsiaiheisen kilpailun palkitut kuvat ja lue ihanat tarinat tästä uutisesta.
• Hankkeessa järjestettiin useita infotilaisuuksia viljelijöille ja pellonpiennartilaisuuksia sidosryhmille ja medilla. Katso syksyllä 2019 mukana olleiden poliitikoiden kipsilupaukset YouTube-kanavaltamme.
• Yara  lahjoitti syksynä 2019 ja 2020 kipsikäsittelyyn tarvittavan kipsimäärän. Lue lisää uutisesta.
• Euroclear lahjoitti merkkipäivänään 25 000 euroa Vantaanjoen kipsihankkeelle. Lue lisää uutisesta.
• Porvoonjoen kipsikäsittelyä rahoitti Porvoon vesi, joka neutraloi oman ravinnejalanjälkensä hanketta tukemalla (lisätietoa: tiedote ”Porvoon vesi tukemaan peltojen kipsikäsittelyä Porvoonjoen alueella”)
• Vantaanjoen pelastustalkoisiin kerättiin lahjoituksia myös kansalaisilta ja hankkeelle käynnistettiin joukkorahoituskampanja.
• Hanke päättyi joulukuussa 2020 pidettyyn loppuwebinaariin sekä loppuraportin julkaisuun.

Lisätietoja:

John Nurmisen Säätiö
Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari, p. 041 5491535, marjukka.porvari(at)jnfoundation.fi
Projektipäällikkö Anna Saarentaus, p. 040 7190208, anna.saarentaus(at)jnfoundation.fi

Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Toiminnanjohtaja Anu Oksanen, p. 050 3726 018, anu.oksanen(at)vantaanjoki.fi
Tutkija Pasi Valkama, p. 044 767 1394, pasi.valkama(at)vantaanjoki.fi
http://www.vhvsy.fi

Helsingin yliopisto
Professori Markku Ollikainen, p. 02941 58065, markku.ollikainen(at)helsinki.fi
https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Suomen ympäristökeskus
Erikoistutkija Petri Ekholm, p. 0295 251102, petri.ekholm(at)ymparisto.fi
https://blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke/

Ympäristöministeriö

• Vantaanjoen kipsihankkeen kalatutkimustuloksia 2019
• Vantaanjoen kipsihankkeen järjestämän alakoululaisten kipsivalokuvauskilpailussa palkitut kuvat ja tarinat
• SAVE-hankkeen tuottama kattava tietopaketti kipsityksestä vesiensuojelutoimenpiteenä
• SAVE-hankkeen kotisivuilta löytyy perustietoa peltojen kipsikäsittelymenetelmästä – lue kysymyksiä ja vastauksia 
• Artikkeli Agricultural and Food Science -julkaisussa: Gypsum amendment of soils reduces phosphorus losses in an agricultural catchment Petri Ekholm & al. (2012)
• Artikkeli Tekniikka ja Talous -lehdessä (Raili Leino, 3.2.2017): Näin fosfori vähenee Itämerestä – ja vieläpä halvalla keinolla
• Heli Saavalaisen artikkeli Helsingin Sanomissa 9.1.2018: Rannikkovesien tila on heikko Helsingin Sanomat 0901_2018

Vantaanjoen kipsihankkeen pellonpiennarpäivä 5.9.2018

• Helsingin Sanomat (verkko- ja printtilehti) 6.9.2018: ”Voisiko tässä olla ratkaisu, jolla leväpuuro kitketään uimarannoilta? Salaisen aseen nimi on kipsi, ja nyt sitä pitäisi saada Suomen pelloille kaksi miljardia kiloa”
• HS-uutiset / Ruutu 5.9.2018: ”Näin Itämeri puhdistuu – uusmaalainen pelto saa päälleen fosforia sitovaa kipsiä” 
• Hufvudstadsbladet (verkko- ja printtilehti) 5.9.2018: ”Första hjälpen för Östersjön är gipsmjöl på torra land” 
• MTV-verkkouutiset 5.9.2018: ”Nurmijärvellä levitetään kipsiä pelloille – kipsi on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi maatalouden päästöjen vähentämisessä”
• MTV Kymmenen uutiset 5.9.2018: ”Nurmijärvellä levitetään kipsiä pelloille – vähentää päästöjä”
• Yle Uutiset 5.9.2018: ”Tonnikaupalla kipsiä levitetään nyt Vantaanjoen varren pelloille – Suomenlahtea rehevöittävä fosfori voidaan saada kuriin” & Yle TV-uutiset Uusimaa
• Yle Nyheter 6.9.2018: ”Gips breds ut över åkrar för att binda fosfor – åarna blir både klarare och renare”
• Nurmijärven uutiset 15.9.2018: ”Neljä miljoonaa kiloa kipsiä levitetään pelloille”

Muita kipsikäsittelystä kertovia juttuja:

• Projektipäällikkö Anna Saarentauksen haastattelu Seura-lehdessä 25.8.2018: ”Itämeri kuntoon kipsillä – Tutkijat ovat löytäneet uuden tehokkaan keinon maatalouden ravinnepäästöjen vähentämiseen”
• Suomen ympäristökeskus SYKEn erikoistutkija Seppo Knuuttila Ylen Aamu-tv:ssä 10.8.2018: ”Olen toiminut 30 vuotta tutkijana, ja peltojen kipsikäsittely on tehokkain näkemäni maatalouden valumia hillitsevä toimenpide.” 
• Yle Uutiset 25.5.2018: ”Pelastetaanko Itämeri kipsillä? Pelloille levitetty kipsi vähensi fosforipäästöjä reilusti, ja nyt menetelmä halutaan käyttöön koko Itämeren alueella – keskustele” 
• Helsingin Sanomat 25.5.2018: ”Varsinais-Suomen pelloille levitettiin yli 6 000 tonnia jäte­kipsiä, ja tulokset ovat rohkaisevia – nyt kipsistä povataan jopa Itämeren pelastusta”
• Helsingin Sanomat 4.8.2018: ”Ilmastonmuutos on koko maailmassa uhka maataloudelle, sanoo ministeri Kimmo Tiilikainen – ”Itse kullekin tekisi hyvää syödä enemmän kasviksia”
• John Nurmisen Säätiön asiamiehen Annamari Arrakoski-Engardtin haastattelu Hufvudstadsbladetissa 1.8.2018: ”Gips är hemliga vapnet mot algerna”
• Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvarin mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 1.8.2018: ”Katseet on aika siirtää Venäjältä omiin päästöihin”
• Kauppalehti 31.7.2018: ”Itämeren suojelussa kirittävä vauhtia”
• Veikkauksen advertoriaali Ilta-Sanomissa 18.7.2018: ”Riittäisikö lottovoitto Itämeren kirkastamiseen? Merta työkseen pelastava Annamari Arrakoski-Engardt käyttäisi voittorahat peltojen kipsikäsittelyyn.”
• Timo Harakan mielipidekirjoitus Östnylandissa 25.7.2018: ”Vi kan få bukt på algerna”
• Hufvudstadsbladet 19.11.2018 ”Helsingfors satsar på vita åkrar”

John Nurmisen Säätiö ja ympäristöministeriö rahoittavat kipsin levitystä Vantaanjoen valuma-alueella vuosina 2018-2020. Peltojen kipsikäsittely on osoittautunut tehokkaaksi vesiensuojelukeinoksi. Se vähentää eroosiota ja pelloilta tulevaa fosforikuormaa välittömästi ja edullisemmin kuin muut maatalouden käytössä olevat keinot – eli auttaa tekemään Vantaanjoesta ja Itämerestä puhtaamman. Samalla Vantaanjoki muuttuu myös paremmaksi elinympäristöksi kasveille ja eläimille.

Vantaanjoen kipsihankkeen toteuttavat John Nurmisen Säätiö, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, Helsingin Yliopisto ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Hanketta rahoittavat säätiön yksityiset tukijat, Euroclear, Yara sekä ympäristöministeriö osana Suomen vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmissa esitettyjä toimia ja YM:n ”Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön” -kärkihanketta.

Peltojen kipsikäsittely vähentää eroosiota ja leikkaa vesistöjä rehevöittävää fosforikuormitusta välittömästi. Tutkija Pasi Valkama (VHVSY ry) tuo pellonpiennarpäivään Lepsämänjoen mittausaseman tuloksia kipsinlevityksen jälkeen.

Ohjelmapäällikkö Tarja Haarasen haastattelussa Vantaanjoen kipsihankkeen pellonpiennartilaisuudessa selviää, että uusi hallitus antoi lisärahoitusta ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaan.

Vantaan kaupunki on mukana John Nurmisen Säätiön Vantaanjoen kipsihankkeessa. Säätiö haastatteli Vantaan kaupungin tilanhoitajaa Tuomas Vaherlehtoa 19.8.2019 Seutulassa.

John Nurmisen Säätiön tukijat, median edustajat sekä Vantaanjoen kipsihankkeen yhteistyökumppanit ja rahoittajat tutustuivat kipsin levitykseen Jussi Myyrinmaan ja  Hannu Rinnekarin tiloilla syksyllä 2018. Katso miten kipsi levitetään peltoon ja miksi!

Lepsämäenjoen mittausasemalla valumien seurantaa on tehty jo vuodesta 2006 lähtien. John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardtin haastattelussa Vantaan ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen toiminnanjohtaja Anu Oksanen.

Tutkija Pasi Valkama ja kenttäkoe.

John Nurmisen Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeiden johtaja Marjukka Porvari haastatteli Luode Consulting Oy:n Mikko Kiirikkiä Nurmijärven Pellonpiennar-tapahtumassa 1.10.2018. Katso videolta, mitä kaikkea Vantaanjoen kipsihankkeessa mitataan ja millä keinoilla!