Itämeren alueella on tehty korkeatasoista merentutkimusta jo yli 100 vuotta, ja siksi Itämeren prosessit tunnetaan paremmin kuin monen muun merialueen. Matalana, suljettuna ja lajiköyhänä merenä Itämeri reagoi nopeasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Itämerellä tehtävää tutkimusta ja löydettyjä ratkaisuja voidaan soveltaa globaalissa skaalassa valtameriin, joissa prosessit ovat hitaampia.

Vientiä Suomesta: innovatiiviset vesiensuojelun toimenpiteet

John Nurmisen Säätiö on käynnistänyt yli 30 Puhdas Itämeri -hanketta Itämeren valuma-alueella – toiminta on jalkautunut jätevedenpuhdistamoista pelloille. Säätiö on ollut mukana tuomassa Suomeen uutta tehokasta vesiensuojelumenetelmää, peltojen kipsikäsittelyä, jolla hillitään maataloudesta syntyvää ravinnekuormitusta.

Kipsikäsittely on suomalainen innovaatio, jota ovat olleet kehittämässä ja pilotoimassa muun muassa Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus SYKE. Menetelmän hyväksynnän ja valtakunnallisen käyttöönoton nopeuttamiseksi John Nurmisen Säätiö on toteuttanut yhteistyökumppaniensa kanssa hankkeen mm. Vantaanjoen valuma-alueella. Varsinais-Suomessa on tänä syksynä käynnistynyt ympäristöministeriön rahoittama laajamittainen hanke Saaristomeren valuma-alueen päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi säätiö on saanut ulkoministeriöltä rahoitusta välittääkseen tietoa menetelmästä myös Suomen ulkopuolelle.

Säätiön johtamassa SEABASED-hankkeessa arvioidaan meren sisäistä kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Lisäksi säätiö on luonut öljyonnettomuuksien todennäköisyyttä vähentävän säiliöalusten navigointijärjestelmän, selvittänyt biokaasutuotantoon liittyviä riskejä sekä käynnistänyt vajaasti hyödynnettyjen Itämeren luonnonkalojen kaupallistamiseen tähtäävän hoitokalastushankkeen Suomessa ja Ruotsissa. Valmisteilla on myös monia uusia hankkeita.

Tästä työstä kerrotaan Slushin vierailijoille. Säätiön osasto on toteutettu Supercellin mahdollistamana, ja sen brändäys on tehty yhteistyössä Moomin Charactersin kanssa. Osastolla esitellään myös ensi vuonna käynnistyvää kansainvälistä #MEIDÄNMERI-suurkampanjaa.

Säätiön asiamies, FT Annamari Arrakoski-Engardt uskoo, että monen ongelman, kuten ilmastonmuutoksen piinaamaalla Itämerellä on toivoa: ”Pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Supercellin lahjoittama ja Slush-osastonamme toimiva #MEIDÄNMERI-majakka symbolisoi upeasti säätiön työn kunnianhimoa ja kattavuutta. Itämeri on enemmän kuin sen ekologinen tila. Se on kansallinen aarteemme ja silta maailmaan. Tavoitteenamme on edistää konkreettisia toimenpiteitä Itämeren tilan parantamiseksi ja kiinnittää huomiota sen ainutlaatuiseen ja rikkaaseen kulttuuriperintöön. Meren tarinan ja sen historian tunnetuksi tekeminen on tärkeää, sillä samalla opimme ymmärtämään, miksi ainutlaatuista Itämertamme pitää myös suojella. Olemme nähneet, että voimme tehdä mahdottomasta mahdollista, jopa meidän elinaikanamme.”

Kansainvälisessä #MEIDÄNMERI-kampanjassa mukana kumppaneita kaikilta yhteiskunnan aloilta

Tove Janssonin luomat Muumit ovat olleet kansainvälisesti suosittuja 1950-luvulta lähtien. Nykyään Muumit ovat yksi Suomen suurimmista vientituotteista ja brändillä on maailmanlaajuinen fanikunta. Muumi-tarinoita on käännetty tähän mennessä yli 50 kielelle.

Vuonna 2020 tulee kuluneeksi 75 vuotta ensimmäisen Muumi-tarinan, luonnonkatastrofin keskelle sijoittuvan Muumit ja suuri tuhotulva, julkaisusta. Meri ja John Nurmisen Säätiö olivat ilmeinen valinta, kun Muumi-hahmojen virallisten tekijänoikeuksien haltija Moomin Characters Ltd valitsi teeman ja kumppanin juhlavuoden kunniaksi toteutettavalle hyväntekeväisyyskampanjalleen. Moomin Characters haluaa sitouttaa Muumien laajan yleisön Itämeren pelastamiseen, sillä Itämeri oli erittäin tärkeä inspiraation lähde Muumien luojalle Tove Janssonille.

”Haluamme pitää merestä huolta ja tehdä kaikkemme suojellaksemme sitä. Itämeren tulevaisuuden eteen tehdään jo nyt upeaa työtä, ja haluamme olla mukana näissä talkoissa ja innostaa mukaan niin paljon ihmisiä ja erilaisia organisaatioita kuin mahdollista”, Moomin Charactersin luova johtaja ja hallituksen puheenjohtaja Sophia Jansson sanoo.

#MEIDÄNMERI-kampanjan tavoitteena on kerätä miljoona euroa John Nurmisen Säätiön työhön Itämeren ja sen perinnön hyväksi sekä lisätä tietoisuutta Itämeren tilasta ja toimien kiireellisyydestä. Varat John Nurmisen Säätiön toimintaan kerätään yrityslahjoitusten, kuluttajien suorien lahjoitusten, kampanjatuotteiden ja tapahtumien avulla. Kampanja ja sen tapahtumat sekä kaikki kumppanit julkistetaan kokonaisuudessaan Vene 20 Båt -messuilla 7. helmikuuta 2020.

#MEIDÄNMERI-kampanjaan osallistuu kaupunkeja ja kuntia, yrityksiä, kansalaisjärjestöjä, vähittäismyyjiä, kouluja ja erilaisia kulttuurilaitoksia sekä tiedotusvälineitä Itämeren ympäriltä ja kauempaa. Kampanja on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta Pohjoismaiden ulkopuolella jo ennen sen virallista lanseerausta. Mediahuomiota ja kiinnostusta osallistumiseen on tullut Japanista ja Iso-Britanniasta asti. #MEIDÄNMERI käsittää siis kaikki sinisellä planeetallamme olevat meret ja suuri kansainvälinen kiinnostus kohdistuu siihen, mitä voidaan oppia Itämerestä ratkaisujen laboratoriona.

Tule kysymään Itämerestä ja #MEIDÄNMERI-kampanjasta

Tervetuloa Slushiin kuulemaan #MEIDÄNMERI-kampanjasta, mertensuojelun maailmanennätyksestä ja Itämeren suojelun uraauurtavista keinoista:

• Tapaa meidät messuosastolla 6D.6
• John Nurmisen Säätiön asiamies Annamari Arrakoski-Engardt, Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström sekä Moomin Charactersin luova johtaja ja hallituksen puheenjohtaja Sophia Jansson ovat tavattavissa keskusteluita ja haastatteluita varten perjantaina 22. marraskuuta klo 10–12 konferenssihuoneessa 210 Slushissa Helsingin messukeskuksessa (Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki).

Oletko kiinnostunut tekemään haastattelun? Otathan yhteyttä torstaihin 21.11. kello 12 mennessä:

Tuula Putkinen
Viestintäjohtaja
John Nurmisen Säätiö
+358 (0)400 907 809
tuula.putkinen@jnfoundation.fi

Lehdistövalokuvat toimittajille:

https://moom.in/ourseapress
https://staging.johnnurmisensaatio.fi/tietoa-meista/mediapankki/

Lisätietoja kampanjasta saat osoitteesta www.meidänmeri.fi

John Nurmisen Säätiö – Itämeren suojelua ja kulttuuritekoja
Vuonna 1992 perustetun John Nurmisen Säätiön tavoite on pelastaa Itämeri ja sen perintö tuleville sukupolville. Säätiö on palkittu tiedon välittäjä ja merellisen kulttuurisisällön tuottaja. Säätiön Puhdas Itämeri -hankkeissa parannetaan Itämeren tilaa konkreettisilla, mereen kohdistuvaa kuormitusta ja ympäristöriskejä vähentävillä toimilla. Työtä ohjaavat mitattavat tulokset ja vaikuttavuus. www.johnnurmisensaatio.fi

Moomin Characters
Muumit ovat yksi suomen suurimmista vientituotteista, ja niillä on maailmanlaajuinen fanikunta. Suomenruotsalainen kirjailija ja taiteilija Tove Jansson (1914–2001) kirjoitti ja kuvitti Muumeista yhdeksän romaania, neljä kuvakirjaa ja satoja sarjakuvia vuosien 1945 ja 1970 välillä. Kirjoja rohkeista ja seikkailunhaluisista, mutta perhekeskeisistä ja kotia rakastavista Muumeista on käännetty yli 50 kielelle ja niitä painetaan yhä nykyäänkin ympäri maailmaa. Muumit ovat nauttineet kansainvälistä suosiota 1950-luvulta lähtien, jolloin alkuperäiset Muumi-sarjakuvat julkaistiin Evening News -lehdessä Isossa-Britanniassa. Ne tavoittivat maailmanlaajuisesti kymmeniä miljoonia lukijoita yli 20 vuoden aikana. Myöhemmin seurasivat animaatiosarja, teemapuistot, näytelmät jne. useilla mantereilla. Moomin Characters Ltd on Muumi-hahmojen tekijänoikeuksien virallinen haltija. Kaikki Muumilaakson hahmot ovat maailmanlaajuisesti rekisteröityjä tavaramerkkejä. www.moomin.com

Faktoja & lukuja Itämerestä

Rehevöityminen on Itämeren suurin ja näkyvin ympäristöongelma. Vaikka merta rehevöittävät ravinnepäästöt on onnistuttu 1980-luvun jälkeen puolittamaan, rehevöitymisen näkyvät merkit, kuten syanobakteerien, eli kotoisammin sinilevien massaesiintymät, veden sameneminen, rantojen limoittuminen sekä pohja-alueiden hapettomuus vaivaavat Itämerta edelleen.

Ilmastonmuutos kiihdyttää Itämeren rehevöitymistä entisestään. Kasvavat sademäärät lisäävät ravinnevalumia maasta, ja lämpenevä merivesi edistää levien kasvua meressä.

Tutkimus vahvistaa meren hälytystilan: esimerkiksi Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla vesi on lämmennyt 30 metrin syvyydessä kaksi astetta vain 19 vuodessa. Muutos on niin nopea, että merellä ei ole riittävästi aikaa sopeutua. Tämä yhdessä rehevöitymisen kanssa on johtanut biologisen monimuotoisuuden eli Itämeren lajirikkauden muutoksiin. Ilmastonmuutoksella ja rehevöitymisellä on myös esimerkiksi meren virkistyskäyttöön, matkailuun ja kalastukseen liittyviä taloudellisia vaikutuksia.

Merenpohjassa on suuria alueita, jotka ovat käytännöllisesti katsoen kuolleita ja jotka aiheuttavat sisäisen kuormituksen noidankehän. Itämereen on päätynyt liian suuria määriä ravinteita (typpeä ja fosforia) ajalta, jolloin jätevesien tehokasta käsittelyä ja muita ravinnepäästöjen vähentämistoimenpiteitä ei vielä ollut käytössä. Hapettomiin ja elottomiin merenpohjiin monien vuosikymmenten aikana kertynyt fosforikuorma vapautuu levien käyttöön.

Itämeri on yksi maailman saastuneimmista merialueista. Miksi? Se on ekologisesti herkkä ja haavoittuva meri, joka altistuu n. 90 miljoonan ihmisen toiminnalle.

• Valtameriin verrattuna Itämeri on pieni ja matala. Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä, kun taas esimerkiksi Atlantin keskisyvyys on noin 4 km ja jopa Välimeri on 1,5 km syvä. Itämeri on suunnilleen Kalifornian kokoinen tai 1/250 Atlantista
• Meri on yhdeksän maan keskellä: Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Latvian, Liettuan, Viron ja Venäjän (yllättäen osa Norjasta, Valko-Venäjästä, Ukrainasta, Tšekin tasavallasta & Slovakiasta kuuluu myös valuma-alueeseen)
• Itämeren valuma-alueella asuu noin 90 miljoonaa ihmistä, joiden toimet vaikuttavat myös mereen, kun he elävät, työskentelevät ja viettävät vapaa-aikaansa. Päästöjä aiheutuu mm. jätevedestä, maataloudesta, matkustamisesta sekä talojen ja kesämökkien rakentamisesta Itämeren valuma-alueella.
• Itämeren vesi on vähäsuolaista murtovettä – ainutlaatuinen sekoitus suolaista ja makeaa. Itämeren veden suolapitoisuus on vain noin viidesosa valtamerten suolapitoisuudesta (35 promillea).
• Itämeri yhdistyy Pohjanmereen kapeiden Tanskan salmien kautta, ja sen veden kiertoaika on erittäin hidas. On laskettu, että Itämeren koko vesimassan vaihtuminen kestää noin 30 vuotta. Veden hitaan vaihtumisen vuoksi ympäristömyrkyt ja rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet pysyvät Itämeressä pitkään.
• Itämeren vesi on pysyvästi kerrostunut suolapitoisuuden mukaan. Pohjanmereltä virtaava suolainen merivesi painuu raskaampana Itämeren altaan pohjalle ja syvänteisiin.Veden pintakerros on lukuisten Itämereen laskevien jokien ja sateen laimentamaa vähäsuolaista vettä. Kerrostuneisuus vaikeuttaa veden vaihtuvuutta pohjan ja pintakerroksen välillä. Hapekas pintavesi ei pääse sekoittumaan syvempiin vesikerroksiin, ja Itämeren syvänteissä esiintyykin toistuvasti hapettomia kausia.
• Moni laji elää Itämeressä sopeutumiskykynsä äärirajoilla. Itämeren eläin- ja kasvikunta on hyvin herkkä ympäristön muutoksille.